Tutkimusvilpin käsittely hallintotuomioistuimessa : korkeakoulututkinnon purkaminen lopputyössä havaitun vilpin johdosta
Piltonen, Jarno (2020-02-15)
Tutkimusvilpin käsittely hallintotuomioistuimessa : korkeakoulututkinnon purkaminen lopputyössä havaitun vilpin johdosta
(15.02.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003128010
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003128010
Tiivistelmä
Tämän tutkielman aiheena on selvittää ylemmän korkeakoulututkinnon lopputyössä havaitun tutkimusvilpin käsittelyä hallintolainkäytössä, erityisesti lainvoimaisen päätöksen purkamisen näkökulmasta.
Edellä mainitun taustoittamiseksi tutkielmassa tutustutaan korkeakoulututkinnon luonteeseen hallintopäätöksenä, tutkimusvilppiin ilmiönä, vilppitapausten tutkintaprosessiin sekä vilppitapauksessa käytettävissä oleviin muutoksenhakukeinoihin.
Valtaosin tutkielma sijoittuu hallinto-oikeudelliselle, erityisesti hallintolainkäytölliselle alueelle, mutta huomiota kiinnitetään tutkimusvilpin osalta myös oikeustieteen ulkopuolella oleviin tutkimuseettisiin menettelyohjeisiin. Tutkielman kohteena on korkeakouluissa tutkimusetiikan parissa työskentelevät henkilöt, mutta yleisluontoisuutensa johdosta tutkielma sopii luettavaksi myös kaikille tutkimusetiikasta yleisesti kiinnostuneille.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että lopputöissä havaitun vilpin seuraukset voivat pahimmillaan olla äärimmäisen vakavia. Tahallisuudesta johtuva vakava vilppi voi johtaa jo myönnetyn korkeakoulututkinnon purkamiseen, minkä ohella vilppiin syyllistynyt voi joutua myös rikos-, työ- tai tekijänoikeudellisten toimenpiteiden kohteeksi. Äärimmäisen vakavista, mahdollisista seurauksista huolimatta korkeakoulututkinnon purkamisen kynnys on korkealla, eikä pelkkä lopputyössä havaittu vilppi riitä yksistään sen ylittymiseen.
Korkeakoulututkinnon purkaminen edellyttää vilppiin syyllistyneen tahallisuutta ja sitä, ettei vilppi ole ollut havaittavissa lopputyötä arvosteltaessa. Toisaalta, purkukynnyksen ylittymisen osalta iso osa vastuusta on myös korkeakoululla. Arvostellessaan lopputyötä sekä myöntäessään korkeakoulututkintoa, oppilaitoksen tulee varmistua siitä, että lopputyön arvostelussa on toimittu huolellisesti. Korkeakoulututkinnon purkamisen korkeasta kynnyksestä huolimatta tutkielman johdosta voidaan todeta, että hyvään tieteelliseen käytäntöön ja rehelliseen sekä eettiseen tutkimustyöhön tulee suhtautua vakavasti, koska vaikka seuraukset vaihtelevat, tutkimusvilppi ei vanhene tekona koskaan.
Edellä mainitun taustoittamiseksi tutkielmassa tutustutaan korkeakoulututkinnon luonteeseen hallintopäätöksenä, tutkimusvilppiin ilmiönä, vilppitapausten tutkintaprosessiin sekä vilppitapauksessa käytettävissä oleviin muutoksenhakukeinoihin.
Valtaosin tutkielma sijoittuu hallinto-oikeudelliselle, erityisesti hallintolainkäytölliselle alueelle, mutta huomiota kiinnitetään tutkimusvilpin osalta myös oikeustieteen ulkopuolella oleviin tutkimuseettisiin menettelyohjeisiin. Tutkielman kohteena on korkeakouluissa tutkimusetiikan parissa työskentelevät henkilöt, mutta yleisluontoisuutensa johdosta tutkielma sopii luettavaksi myös kaikille tutkimusetiikasta yleisesti kiinnostuneille.
Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että lopputöissä havaitun vilpin seuraukset voivat pahimmillaan olla äärimmäisen vakavia. Tahallisuudesta johtuva vakava vilppi voi johtaa jo myönnetyn korkeakoulututkinnon purkamiseen, minkä ohella vilppiin syyllistynyt voi joutua myös rikos-, työ- tai tekijänoikeudellisten toimenpiteiden kohteeksi. Äärimmäisen vakavista, mahdollisista seurauksista huolimatta korkeakoulututkinnon purkamisen kynnys on korkealla, eikä pelkkä lopputyössä havaittu vilppi riitä yksistään sen ylittymiseen.
Korkeakoulututkinnon purkaminen edellyttää vilppiin syyllistyneen tahallisuutta ja sitä, ettei vilppi ole ollut havaittavissa lopputyötä arvosteltaessa. Toisaalta, purkukynnyksen ylittymisen osalta iso osa vastuusta on myös korkeakoululla. Arvostellessaan lopputyötä sekä myöntäessään korkeakoulututkintoa, oppilaitoksen tulee varmistua siitä, että lopputyön arvostelussa on toimittu huolellisesti. Korkeakoulututkinnon purkamisen korkeasta kynnyksestä huolimatta tutkielman johdosta voidaan todeta, että hyvään tieteelliseen käytäntöön ja rehelliseen sekä eettiseen tutkimustyöhön tulee suhtautua vakavasti, koska vaikka seuraukset vaihtelevat, tutkimusvilppi ei vanhene tekona koskaan.