RIESASTA RESURSSIKSI : hulevesien hallinta kasvien ja kasvualustojen avulla
Karulinna, Marika (2020-02-21)
RIESASTA RESURSSIKSI : hulevesien hallinta kasvien ja kasvualustojen avulla
Karulinna, Marika
(21.02.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003188413
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003188413
Tiivistelmä
Hulevedet ovat tiivistyvässä kaupunkirakenteessa koko ajan kasvava huolenaihe, johon
halutaan vaikuttaa kestävillä ja edullisilla ratkaisuilla. Hulevesistä muodostuu ongelma yleensä
vain kaupunkialueilla, joissa läpäisevää pintaa on vähän sataneeseen vesi- ja lumimäärään
nähden. Kun vesi ei pääse imeytymään maahan, se tulvii kaduille ja saattaa kuormittaa
tarpeettomasti viemäriverkostoa. Hulevesiasiat ja hydrologinen kierto ovat myös
ilmastonmuutoksen vaikutuspiirissä, ja hulevesien kestävä hallinta on näin ollen myös
ilmastonmuutokseen ja sen seurauksiin varautumista. Hulevesien määrän lisäksi ongelmana
on myös vesimassojen vesistöihin mukanaan kuljettamat ravinteet ja epäpuhtaudet.
Vuosina 2016-2018 tutkittiin Luonnonvarakeskuksen astiakokeessa, miten hulevesien
määrään ja ravinnepitoisuuteen voidaan vaikuttaa istutusten kasvilajivalinnoilla ja
viherrakentamisessa käytettävien kasvualustojen avulla. Tutkimuksessa oli mukana seitsemän
eri kasvilajia, nurmiseos ja pelkkä kasvualusta. Kasvualustoja oli kaksi; hiekkapitoinen ja
vähäravinteinen kasvualusta, ja sama kasvualusta, johon oli sekoitettu biohiiltä. Tutkittavia
astioita oli yhteensä 90 kappaletta. Hulevesikastelut toteutettiin matalaravinteisella
keinohulevedellä kahdesti kesän 2018 aikana; kasvukauden alkupuolella ja lopuksi.
Tulokset ovat lupaavia varsinkin hulevesimäärien osalta. Rantatyräkki, viiltosara ja korpikaisla
käyttivät vettä erittäin tehokkaasti, ja valumamäärät jäivät hyvin pieniksi. Ravinteiden osalta
tulokset vaihtelivat. Kaikki lajit pidättivät fosforia hyvin, ja myös biohiilen havaittiin vaikuttavan
fosforipäästöihin merkittävästi. Typen osalta eroja oli lajien ja kasteluajankohtien välillä,
kaikkien lajien kyky pidättää typpeä oli parempi kasvukauden loppupuolella.
Muutaman yksittäisen lajin perusteella ei voida antaa yleispäteviä ohjeita hulevesikohteiden
viherrakentamiseen. On kuitenkin perusteltua suositella kiinnittämään huomiota
kasvilajivalintoihin, sillä alueilla, joilla hulevesikuormitus on suurta, vesi-intensiivisten lajien
käyttö on järkevää. Biohiilen käyttö maanrakennuksessa on perusteltua sellaisissa kohteissa,
joissa fosforin ja liikennepäästöjen pitoisuus hulevesissä on suuri. Varmaa on kuitenkin, että
viherrakentaminen tarjoaa paljon mahdollisuuksia hulevesiongelmien ratkaisuun.
halutaan vaikuttaa kestävillä ja edullisilla ratkaisuilla. Hulevesistä muodostuu ongelma yleensä
vain kaupunkialueilla, joissa läpäisevää pintaa on vähän sataneeseen vesi- ja lumimäärään
nähden. Kun vesi ei pääse imeytymään maahan, se tulvii kaduille ja saattaa kuormittaa
tarpeettomasti viemäriverkostoa. Hulevesiasiat ja hydrologinen kierto ovat myös
ilmastonmuutoksen vaikutuspiirissä, ja hulevesien kestävä hallinta on näin ollen myös
ilmastonmuutokseen ja sen seurauksiin varautumista. Hulevesien määrän lisäksi ongelmana
on myös vesimassojen vesistöihin mukanaan kuljettamat ravinteet ja epäpuhtaudet.
Vuosina 2016-2018 tutkittiin Luonnonvarakeskuksen astiakokeessa, miten hulevesien
määrään ja ravinnepitoisuuteen voidaan vaikuttaa istutusten kasvilajivalinnoilla ja
viherrakentamisessa käytettävien kasvualustojen avulla. Tutkimuksessa oli mukana seitsemän
eri kasvilajia, nurmiseos ja pelkkä kasvualusta. Kasvualustoja oli kaksi; hiekkapitoinen ja
vähäravinteinen kasvualusta, ja sama kasvualusta, johon oli sekoitettu biohiiltä. Tutkittavia
astioita oli yhteensä 90 kappaletta. Hulevesikastelut toteutettiin matalaravinteisella
keinohulevedellä kahdesti kesän 2018 aikana; kasvukauden alkupuolella ja lopuksi.
Tulokset ovat lupaavia varsinkin hulevesimäärien osalta. Rantatyräkki, viiltosara ja korpikaisla
käyttivät vettä erittäin tehokkaasti, ja valumamäärät jäivät hyvin pieniksi. Ravinteiden osalta
tulokset vaihtelivat. Kaikki lajit pidättivät fosforia hyvin, ja myös biohiilen havaittiin vaikuttavan
fosforipäästöihin merkittävästi. Typen osalta eroja oli lajien ja kasteluajankohtien välillä,
kaikkien lajien kyky pidättää typpeä oli parempi kasvukauden loppupuolella.
Muutaman yksittäisen lajin perusteella ei voida antaa yleispäteviä ohjeita hulevesikohteiden
viherrakentamiseen. On kuitenkin perusteltua suositella kiinnittämään huomiota
kasvilajivalintoihin, sillä alueilla, joilla hulevesikuormitus on suurta, vesi-intensiivisten lajien
käyttö on järkevää. Biohiilen käyttö maanrakennuksessa on perusteltua sellaisissa kohteissa,
joissa fosforin ja liikennepäästöjen pitoisuus hulevesissä on suuri. Varmaa on kuitenkin, että
viherrakentaminen tarjoaa paljon mahdollisuuksia hulevesiongelmien ratkaisuun.