Törkeiden rahanpesurikosten toteuttaminen – empiirinen tutkimus käräjäoikeuden tuomioista 2017
Alakurtti, Emilia (2020-02-27)
Törkeiden rahanpesurikosten toteuttaminen – empiirinen tutkimus käräjäoikeuden tuomioista 2017
(27.02.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003238919
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003238919
Tiivistelmä
Rahanpesun määrän kasvun ja ajankohtaisuuden on voinut havaita uutisotsikoissa.Keskusrikospoliisin yhteydessä toimivassa Rahanpesun selvittelykeskuksessa on noussut esiinerilaisia tiedontarpeita liittyen Suomessa ilmenevään rahanpesurikollisuuteen. Näitä ovatrahanpesurikoksen toteuttamiseen liittyvät eri yksityiskohdat: rahanpesijä, rahanpesun esirikos,tekoajat, tekotavat, määrät, välineet, kanavat, yritykset ja kansainväliset piirteet. Tutkimuksenaiheena on rikoslain 32 luvun 6 §:ssä määritelty rahanpesu, siihen liittyvät edellä mainitutyksityiskohdat sekä rahanpesun rangaistukset.
Tutkimus on kohdistettu erityisesti poliiseille, lainkäyttäjille ja -soveltajille, eri työyhteisöille ja oppilaitoksille. Luonteeltaan empiirisen tutkimuksen tarkoituksena on antaa lukijalle käytännönläheinen rahanpesututkimus, jossa on tutkittu ilmi tulleiden rahanpesurikosten näyttäytymistä reaalimaailmassa. Empiiristä tutkimusta varten on selvitetty rahanpesun oikeudellinen viitekehys lainopillisin menetelmin. Teoriaosiossa tarkastellaan rahanpesua koskevia aikaisempia tutkimuksia, rahanpesun tunnusmerkistötekijöitä sekä rahanpesun ilmoitusvelvollisia koskevaa lainsäädäntöä. Empiirisessä osiossa tutkitaan laadullisesti ja määrällisesti rahanpesijöitä, rahanpesun toteuttamiseen liittyviä yksityiskohtia sekä rahanpesun rangaistuksia ja menettämisseuraamuksia rikoslain 32 luvun 7 §:n törkeän rahanpesun syyksilukemiseen johtaneista tuomioista vuodelta 2017. Tuomioita on 30 kappaletta ja ne on saatu rahanpesun selvittelykeskukselta. Määrällisiä tutkimustuloksia on kuvattu numeerisesti ja erilaisten kuvioiden avulla. Laadullista analyysia on tehty nostamalla esiin erilaisia tapausesimerkkejä. Tarkoituksena on löytää myös selvittelykeskuksen aikaisempiin tutkimuksiin vertailutulokset. Empiirinen analyysi on teoriaohjaava ja päättelyn logiikka on abduktiivista.
Tutkimuksessa havaitaan, että rahanpesun esirikoksena on yleisimmin petosrikos ja petosrikoksella rikoksella saadut varat, tyypillisesti n. 13 000–50 000 euroa, yleensä vastaanotetaan pankkitilille ja siirretään eteenpäin. Tyypillisin rangaistus on 7,01 kuukautta ehdotonta vankeutta. Tutkimusaineiston perusteella kontrolli kohdistuu Suomessa lähinnä pikkurikollisuuteen eikä isoihin tekijöihin. Toisaalta myös poikkeuksellisenkin törkeitä rahanpesurikoksia esiintyi. Jatkotutkimukselle on tarpeita lainsäädännön kehittyessä, maailman globalisoituessa ja tekniikan kehittyessä.
Tutkimus on kohdistettu erityisesti poliiseille, lainkäyttäjille ja -soveltajille, eri työyhteisöille ja oppilaitoksille. Luonteeltaan empiirisen tutkimuksen tarkoituksena on antaa lukijalle käytännönläheinen rahanpesututkimus, jossa on tutkittu ilmi tulleiden rahanpesurikosten näyttäytymistä reaalimaailmassa. Empiiristä tutkimusta varten on selvitetty rahanpesun oikeudellinen viitekehys lainopillisin menetelmin. Teoriaosiossa tarkastellaan rahanpesua koskevia aikaisempia tutkimuksia, rahanpesun tunnusmerkistötekijöitä sekä rahanpesun ilmoitusvelvollisia koskevaa lainsäädäntöä. Empiirisessä osiossa tutkitaan laadullisesti ja määrällisesti rahanpesijöitä, rahanpesun toteuttamiseen liittyviä yksityiskohtia sekä rahanpesun rangaistuksia ja menettämisseuraamuksia rikoslain 32 luvun 7 §:n törkeän rahanpesun syyksilukemiseen johtaneista tuomioista vuodelta 2017. Tuomioita on 30 kappaletta ja ne on saatu rahanpesun selvittelykeskukselta. Määrällisiä tutkimustuloksia on kuvattu numeerisesti ja erilaisten kuvioiden avulla. Laadullista analyysia on tehty nostamalla esiin erilaisia tapausesimerkkejä. Tarkoituksena on löytää myös selvittelykeskuksen aikaisempiin tutkimuksiin vertailutulokset. Empiirinen analyysi on teoriaohjaava ja päättelyn logiikka on abduktiivista.
Tutkimuksessa havaitaan, että rahanpesun esirikoksena on yleisimmin petosrikos ja petosrikoksella rikoksella saadut varat, tyypillisesti n. 13 000–50 000 euroa, yleensä vastaanotetaan pankkitilille ja siirretään eteenpäin. Tyypillisin rangaistus on 7,01 kuukautta ehdotonta vankeutta. Tutkimusaineiston perusteella kontrolli kohdistuu Suomessa lähinnä pikkurikollisuuteen eikä isoihin tekijöihin. Toisaalta myös poikkeuksellisenkin törkeitä rahanpesurikoksia esiintyi. Jatkotutkimukselle on tarpeita lainsäädännön kehittyessä, maailman globalisoituessa ja tekniikan kehittyessä.