”Kaikki oli niin paljon paremmin Husseinin aikana” : Tutkimus irakilaisten naisten yhteiskunnallisista osallistumismahdollisuuksista vuodesta 2003 vuoteen 2014
Kaapola, Susanna (2020-03-05)
”Kaikki oli niin paljon paremmin Husseinin aikana” : Tutkimus irakilaisten naisten yhteiskunnallisista osallistumismahdollisuuksista vuodesta 2003 vuoteen 2014
Kaapola, Susanna
(05.03.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003238892
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003238892
Tiivistelmä
Tutkimus käsittelee irakilaisten naisten yhteiskunnallisia osallistumismahdollisuuksia Saddam Husseinin kaatumisesta vuodesta 2003 vuoteen 2014. Osallistumista tutkitaan suhteessa koulutusmahdollisuuksiin, poliittiseen osallistumiseen ja taloudelliseen toimintaan. Naisten yhteiskunnallisten osallistumismahdollisuuksien parantaminen on otettu keskeiseksi tavoitteeksi Irakissa. Se on sitoutunut muun muassa YK:n vuosituhattavoitteisiin sekä pyrkinyt lainsäädännöllisesti takaamaan naisten tasa-arvoisen oikeuksien toteutumisen.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään mahdollisuusrakenteiden teoriaa, jossa osallistumismahdollisuudet riippuvat institutionaalisista ja epävirallisista rakenteista sekä patriarkaalisista rakenteista ja uhista. Mahdollisuusrakenteiden lisäksi teoreettisena pohjana toimii voimaantumisen tasot, eritoten voimaantumisen resurssit, joiden toteutuminen riippuu ympäröivistä mahdollisuusrakenteista.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus ja sen pääasiallisina aineistoina on käytetty Inhimillisen kehityksen raportteja vuosilta 2008 ja 2014 sekä CEDAW:n virallista raporttia vuodelta 2013 sekä CEDAW:n varjoraporttia vuodelta 2014. Lisäksi aineistoa on täydennetty naisten koulutusta käsittelevällä raportilla. Tutkimuksen metodina hyödynnetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, jossa aineiston analysointia ohjaa teoreettinen viitekehys, mutta metodi mahdollistaa myös aineistosta nousevien käsitteiden huomioimisen.
Analyysissa koulutusmahdollisuudet, poliittinen osallistuminen sekä taloudellinen toimeliaisuus tutkitaan omana kokonaisuutenaan, siten, että jokaisesta osa-alueesta etsitään naisten osallistumista selittäviä tekijöitä, eli mahdollistavia tekijöitä, uhkia kuin patriarkaalisia rakenteita. Analyysin tehtävänä on selvittää, millaisia kokonaisuuksia nämä edellä mainitut selittävät tekijät muodostavat ja millaisella tavalla ne vaikuttavat naisten yhteiskunnallisiin osallistumismahdollisuuksiin.
Naisten yhteiskunnalliset osallistumismahdollisuudet osoittautuivat heikoiksi kaikilla kolmella osa-alueella. Jokaista aluetta leimasi runsas uhkien sekä patriarkaalisten rakenteiden muodostama kokonaisuus. Mahdollistavat tekijät koostuivat lähinnä lainsäädännöstä, ja ne osoittautuivat tutkimuksessa riittämättömäksi takamaan naisten yhteiskunnalliset osallistumismahdollisuudet.
Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä hyödynnetään mahdollisuusrakenteiden teoriaa, jossa osallistumismahdollisuudet riippuvat institutionaalisista ja epävirallisista rakenteista sekä patriarkaalisista rakenteista ja uhista. Mahdollisuusrakenteiden lisäksi teoreettisena pohjana toimii voimaantumisen tasot, eritoten voimaantumisen resurssit, joiden toteutuminen riippuu ympäröivistä mahdollisuusrakenteista.
Tutkimus on luonteeltaan laadullinen tutkimus ja sen pääasiallisina aineistoina on käytetty Inhimillisen kehityksen raportteja vuosilta 2008 ja 2014 sekä CEDAW:n virallista raporttia vuodelta 2013 sekä CEDAW:n varjoraporttia vuodelta 2014. Lisäksi aineistoa on täydennetty naisten koulutusta käsittelevällä raportilla. Tutkimuksen metodina hyödynnetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia, jossa aineiston analysointia ohjaa teoreettinen viitekehys, mutta metodi mahdollistaa myös aineistosta nousevien käsitteiden huomioimisen.
Analyysissa koulutusmahdollisuudet, poliittinen osallistuminen sekä taloudellinen toimeliaisuus tutkitaan omana kokonaisuutenaan, siten, että jokaisesta osa-alueesta etsitään naisten osallistumista selittäviä tekijöitä, eli mahdollistavia tekijöitä, uhkia kuin patriarkaalisia rakenteita. Analyysin tehtävänä on selvittää, millaisia kokonaisuuksia nämä edellä mainitut selittävät tekijät muodostavat ja millaisella tavalla ne vaikuttavat naisten yhteiskunnallisiin osallistumismahdollisuuksiin.
Naisten yhteiskunnalliset osallistumismahdollisuudet osoittautuivat heikoiksi kaikilla kolmella osa-alueella. Jokaista aluetta leimasi runsas uhkien sekä patriarkaalisten rakenteiden muodostama kokonaisuus. Mahdollistavat tekijät koostuivat lähinnä lainsäädännöstä, ja ne osoittautuivat tutkimuksessa riittämättömäksi takamaan naisten yhteiskunnalliset osallistumismahdollisuudet.