Luetaan yhdessä! : 3.- ja 4.-luokkalaisten lukemiseen sitoutuminen Lukuklaani-hankkeen lukupiireissä
Palokankare, Tiina (2020-02-11)
Luetaan yhdessä! : 3.- ja 4.-luokkalaisten lukemiseen sitoutuminen Lukuklaani-hankkeen lukupiireissä
Palokankare, Tiina
(11.02.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003249134
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003249134
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten lukupiirityöskentely on yhteydessä oppilaiden lukemiseen sitoutumiseen. Aikaisempien tutkimuksien perusteella oletuksena oli, että lukupiirityöskentely tukisi lukemiseen sitoutumista (Day & Kroon 2010, 18–28; Widodo 2016, 357–358). Tutkimus oli osa Lukuklaani-hanketta, ja tutkimuksen aikana toteutettu lukupiirityöskentely toteutettiin hankkeen lukupiirioppaan mukaisesti. Lukupiireissä käytettiin Lukuklaanin kirjapakettien kirjoja. Tutkimuksen avulla siis kerättiin tietoa myös lukupiirioppaan käytöstä kouluissa sekä niistä tekijöistä, jotka tekevät näistä lukupiireistä oppilaille kiinnostavia tai epäkiinnostavia.
Tutkimuksessa lukemiseen sitoutumista tarkasteltiin PISA-testeissäkin (Sulkunen ym. 2010, 53) käytettyjen kolmen osa-alueen avulla: lukemisen kiinnostavuus, lukemiseen käytetty aika ja luettujen tekstien monipuolisuus. Lisäksi selvitettiin tutkittavien lukemiseen sitoutumista ennen lukupiirityöskentelyn aloittamista jakamalla tutkittavat enemmän ja vähemmän sitoutuneisiin lukijoihin. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, jonka tutkittavat täyttivät kaksi kertaa: ennen lukupiirityöskentelyn aloittamista ja viimeisen lukupiirikerran jälkeen. Lomake sisälsi 32 Likert-asteikollista väittämää lukemisesta sekä loppumittauksessa myös kaksi avointa kysymystä lukupiirin kiinnostavuudesta. Tutkittavat olivat 3. ja 4. luokan oppilaita, yhteensä heitä oli 61 (N = 61). Analyyseissa käytettiin määrällisiä ja laadullisia menetelmiä: SPSS-tilasto-ohjelman tilastollisia testejä, aineistolähtöistä sisällönanalyysia ja yksinkertaista matemaattista menetelmää.
Saatujen tulosten perusteella lukupiirityöskentely ei tässä tapauksessa lisännyt lukemiseen sitoutumista, vaan jopa hieman heikensi sitä. Alkumittauksen perusteella vähemmän sitoutuneiden lukijoiden ryhmä kuitenkin sitoutui lukemiseen hieman lukupiirin aikana, sillä he lukivat silloin useammin kuin ennen lukupiirityöskentelyn aloittamista. Sen sijaan lukemisen kiinnostavuus ja monipuolisuus laskivat molemmilla ryhmillä mittauskertojen välillä. Lukupiirien kiinnostavuuteen tutkittavat liittivät enimmäkseen lukemisen, kirjoista keskustelun ja tehtävien tekemisen. Epäkiinnostavuuteen taas liitettiin useampia asioita, kuten huono työrauha ja itselle sopimaton kirja.
Tutkimuksessa lukemiseen sitoutumista tarkasteltiin PISA-testeissäkin (Sulkunen ym. 2010, 53) käytettyjen kolmen osa-alueen avulla: lukemisen kiinnostavuus, lukemiseen käytetty aika ja luettujen tekstien monipuolisuus. Lisäksi selvitettiin tutkittavien lukemiseen sitoutumista ennen lukupiirityöskentelyn aloittamista jakamalla tutkittavat enemmän ja vähemmän sitoutuneisiin lukijoihin. Tutkimusaineisto kerättiin kyselylomakkeella, jonka tutkittavat täyttivät kaksi kertaa: ennen lukupiirityöskentelyn aloittamista ja viimeisen lukupiirikerran jälkeen. Lomake sisälsi 32 Likert-asteikollista väittämää lukemisesta sekä loppumittauksessa myös kaksi avointa kysymystä lukupiirin kiinnostavuudesta. Tutkittavat olivat 3. ja 4. luokan oppilaita, yhteensä heitä oli 61 (N = 61). Analyyseissa käytettiin määrällisiä ja laadullisia menetelmiä: SPSS-tilasto-ohjelman tilastollisia testejä, aineistolähtöistä sisällönanalyysia ja yksinkertaista matemaattista menetelmää.
Saatujen tulosten perusteella lukupiirityöskentely ei tässä tapauksessa lisännyt lukemiseen sitoutumista, vaan jopa hieman heikensi sitä. Alkumittauksen perusteella vähemmän sitoutuneiden lukijoiden ryhmä kuitenkin sitoutui lukemiseen hieman lukupiirin aikana, sillä he lukivat silloin useammin kuin ennen lukupiirityöskentelyn aloittamista. Sen sijaan lukemisen kiinnostavuus ja monipuolisuus laskivat molemmilla ryhmillä mittauskertojen välillä. Lukupiirien kiinnostavuuteen tutkittavat liittivät enimmäkseen lukemisen, kirjoista keskustelun ja tehtävien tekemisen. Epäkiinnostavuuteen taas liitettiin useampia asioita, kuten huono työrauha ja itselle sopimaton kirja.