Erityisopettajien mielikuvia peruskoulun eri opettajaryhmistä yhteistyön näkökulmasta
Seppänen, Atte (2020-02-19)
Erityisopettajien mielikuvia peruskoulun eri opettajaryhmistä yhteistyön näkökulmasta
Seppänen, Atte
(19.02.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003259272
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003259272
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa tutkitaan kyselylomakkeella, minkälaisia mielikuvia Pirkanmaan erityis- ja erityisluokanopettajilla on eri opettajaryhmistä yhteistyön eri ulottuvuuksiin liittyen. Opettajien yhteistyö ja erityisesti yhteisopettajuuden sekä samanaikaisopetuksen vähyys on ihmetyttänyt Suomessa. Yhteistyöhön, sen käyttöön, laatuun ja välttelyyn liittyy useita eri ulottuvuuksia, jotka mahdollistavat, rajoittavat, helpottavat ja vaikeuttavat yhteistyön tekemistä. Vaikka suurimmaksi osaksi kyse on yksilöllisistä piirteistä, yksi mahdollinen vaikuttaja voisi myös olla opettajaryhmän perusteella luodut mielikuvat.
Ihminen luo mielikuvia automaattisesti tehostaakseen suuren informaatiomäärän analysointia. Mielikuvat voivat kuitenkin olla vääriä ja aiheuttaa ongelmia. Mikäli opettajalla on jostain opettajaryhmästä negatiivinen mielikuva, se voi vaikuttaa jo ennalta yhteistyöhön. Peruskoulun opettajat on mahdollista jakaa neljään opettajaryhmään työnimikkeensä perusteella: luokan-, aineen-, erityis- ja erityisluokanopettajat. Kaikilla opettajaryhmillä on oma historiansa ja tehtävänsä peruskoulussa, mikä saattaa vaikuttaa edelleen mielikuviin opettajaryhmistä ja niiden jäsenistä.
Tulokset viittaavat yleistyneihin mielikuviin aineenopettajien huonommista yhteistyötaidoista ja -mahdollisuuksista muihin opettajaryhmiin verrattuna. Luokanopettajilla arvioitiin olevan useimmiten toiseksi huonoimmat yhteistyötaidot ja -mahdollisuudet. Erityis- ja erityisluokanopettajien mielikuvat eivät eronneet miltei ollenkaan toisistaan. Nämä mielikuvat voivat olla vääriä tai heijastaa todellista tilannetta. Molemmissa tapauksissa olisi hyvä tutkia pidemmälle, vaikuttavatko mielikuvat yhteistyöhön, minkä jälkeen tulisi arvioida, kannattaako tilanteeseen puuttua. In this survey we study what kind of pictures special education teachers have of different types of teachers in Finnish primary school. More specifically we study pictures from the aspect of co-operation. Special education teachers are from the county of Pirkanmaa. The little amount of co-operation has raised some concerns in Finland. Co-operation, its use, its quality and the avoidance of co-operation relates to many different variables, which make co-operation easier or limits the use of it. Although for the most part, it seems that the variables relate to individual aspects, one possible variable could be the pictures the teachers have of different teachers.
A human being creates stereotypes automatically in order to make the analysis of huge information more efficient. Sadly, the pictures we create have a downside as well. The pictures can be inaccurate and have a negative effect on co-operation before of its beginning. Finnish primary school teachers can be divided in to four types: Subject teachers, class teachers, special education teachers and special class teachers. Each teacher type has their own history and task in the primary school, which then again can have an effect on the picture of the teacher type and its members.
The results suggest that the pictures of subject teachers are worse in the areas of co-operation and the possibility of co-operation in relation to other teacher types. The pictures of class teachers were second-lowest in the aforementioned areas. Pictures of special education teachers and special class teachers had little differences in relation to each other. These pictures can be wrong or reflect the real situation. In each case, it should be studied that do the pictures have an effect on the co-operation. After that we should evaluate, is it worth to change the situation.
Ihminen luo mielikuvia automaattisesti tehostaakseen suuren informaatiomäärän analysointia. Mielikuvat voivat kuitenkin olla vääriä ja aiheuttaa ongelmia. Mikäli opettajalla on jostain opettajaryhmästä negatiivinen mielikuva, se voi vaikuttaa jo ennalta yhteistyöhön. Peruskoulun opettajat on mahdollista jakaa neljään opettajaryhmään työnimikkeensä perusteella: luokan-, aineen-, erityis- ja erityisluokanopettajat. Kaikilla opettajaryhmillä on oma historiansa ja tehtävänsä peruskoulussa, mikä saattaa vaikuttaa edelleen mielikuviin opettajaryhmistä ja niiden jäsenistä.
Tulokset viittaavat yleistyneihin mielikuviin aineenopettajien huonommista yhteistyötaidoista ja -mahdollisuuksista muihin opettajaryhmiin verrattuna. Luokanopettajilla arvioitiin olevan useimmiten toiseksi huonoimmat yhteistyötaidot ja -mahdollisuudet. Erityis- ja erityisluokanopettajien mielikuvat eivät eronneet miltei ollenkaan toisistaan. Nämä mielikuvat voivat olla vääriä tai heijastaa todellista tilannetta. Molemmissa tapauksissa olisi hyvä tutkia pidemmälle, vaikuttavatko mielikuvat yhteistyöhön, minkä jälkeen tulisi arvioida, kannattaako tilanteeseen puuttua.
A human being creates stereotypes automatically in order to make the analysis of huge information more efficient. Sadly, the pictures we create have a downside as well. The pictures can be inaccurate and have a negative effect on co-operation before of its beginning. Finnish primary school teachers can be divided in to four types: Subject teachers, class teachers, special education teachers and special class teachers. Each teacher type has their own history and task in the primary school, which then again can have an effect on the picture of the teacher type and its members.
The results suggest that the pictures of subject teachers are worse in the areas of co-operation and the possibility of co-operation in relation to other teacher types. The pictures of class teachers were second-lowest in the aforementioned areas. Pictures of special education teachers and special class teachers had little differences in relation to each other. These pictures can be wrong or reflect the real situation. In each case, it should be studied that do the pictures have an effect on the co-operation. After that we should evaluate, is it worth to change the situation.