"Keskitytään siihen hyvään, mitä kaikissa lapsissa on" : Positiivisen pedagogiikan hyödyt, ilmeneminen koulun arjessa ja yhteys kouluhyvinvointiin
Kainu, Minttu (2020-02-24)
24.02.2020
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003259284
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003259284
Tiivistelmä
Koulumaailmassa on opetussuunnitelman mukaisesti keskityttävä akateemisen osaamisen lisäksi myös oppilaiden hyvinvoinnin kehittämiseen. Kouluhyvinvointi nähdään tärkeänä teemana, sillä tutkimukset osoittavat suomalaislasten henkisen pahoinvoinnin lisääntyneen. Positiiviseen psykologiaan pohjautuva positiivinen pedagogiikka on Suomessa uusi opetuksellinen suuntaus, jonka avulla pyritään muun muassa lisäämään oppilaan tietoutta omista ja muiden luonteenvahvuuksista ja auttamaan oppilasta näkemään itsestään hyviä puolia hyvinvointia kehittäen. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä hyötyjä positiivisen pedagogiikan käytöllä opetuksessa koetaan olevan, miten se ilmenee koulun arjessa ja onko se yhteydessä kouluhyvinvointiin. Laadullisen tutkimuksen aineistonkeruu tapahtui keväällä 2019. Haastatteluihin osallistui seitsemän opettajaa, viisitoista kolmasluokkalaista oppilasta ja kaksi huoltajaa. Havainnointi tapahtui haastatteluihin osallistuneiden oppilaiden luokalla. Aineiston analysoinnissa käytettiin aineisto- ja teorialähtöistä sisällönanalyysiä.
Tulosten perusteella positiivisen pedagogiikan koettiin edistävän oppilaiden ja opettajan emotionaalista ja kognitiivista kehitystä. Sosiaalista kehitystä koettiin tapahtuvan sekä yksilön että koko opetusryhmän osalta. Positiivinen pedagogiikka ilmeni koulun arjessa monipuolisesti ja opettajat keskittyivät myönteisen ja turvallisen oppimisympäristön rakentamiseen, oppilaan aktiivisen toimijuuden ylläpitämiseen, myönteisten tunteiden esille tuomiseen, luonteenvahvuuksien tunnistamiseen ja kasvatuskumppanuuden myönteiseen kehitykseen. Kouluhyvinvoinnin ja positiivisen pedagogiikan osa-alueiden välillä nähtiin olevan yhteyttä. Eniten kouluhyvinvointiin oli yhteydessä positiivisen pedagogiikan osa-alueista myönteinen ja turvallinen oppimisympäristö.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että positiivisella pedagogiikalla on yhteyttä oppilaan kokonaisvaltaiseen kehitykseen ja hyvinvointiin. Tuloksia ja positiivisen psykologian ja pedagogiikan teorioita voivat hyödyntää niin kasvatusalan ammattilaiset kuin huoltajatkin pohtiessaan sekä yksittäisen oppilaan että koko opetusryhmän hyvinvointia ja myönteistä kehitystä. Lisäksi tulokset antavat opettajille vinkkejä positiivisen pedagogiikan toteuttamiseen koulussa.
Tulosten perusteella positiivisen pedagogiikan koettiin edistävän oppilaiden ja opettajan emotionaalista ja kognitiivista kehitystä. Sosiaalista kehitystä koettiin tapahtuvan sekä yksilön että koko opetusryhmän osalta. Positiivinen pedagogiikka ilmeni koulun arjessa monipuolisesti ja opettajat keskittyivät myönteisen ja turvallisen oppimisympäristön rakentamiseen, oppilaan aktiivisen toimijuuden ylläpitämiseen, myönteisten tunteiden esille tuomiseen, luonteenvahvuuksien tunnistamiseen ja kasvatuskumppanuuden myönteiseen kehitykseen. Kouluhyvinvoinnin ja positiivisen pedagogiikan osa-alueiden välillä nähtiin olevan yhteyttä. Eniten kouluhyvinvointiin oli yhteydessä positiivisen pedagogiikan osa-alueista myönteinen ja turvallinen oppimisympäristö.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että positiivisella pedagogiikalla on yhteyttä oppilaan kokonaisvaltaiseen kehitykseen ja hyvinvointiin. Tuloksia ja positiivisen psykologian ja pedagogiikan teorioita voivat hyödyntää niin kasvatusalan ammattilaiset kuin huoltajatkin pohtiessaan sekä yksittäisen oppilaan että koko opetusryhmän hyvinvointia ja myönteistä kehitystä. Lisäksi tulokset antavat opettajille vinkkejä positiivisen pedagogiikan toteuttamiseen koulussa.