Työn vaatimusten ja hallinnan muutoksen yhteys kunta-alan esimiesten ja työntekijöiden unettomuusoireisiin
Jokinen, Sara (2020-03-06)
Työn vaatimusten ja hallinnan muutoksen yhteys kunta-alan esimiesten ja työntekijöiden unettomuusoireisiin
Jokinen, Sara
(06.03.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003259273
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003259273
Tiivistelmä
Karasekin työstressimalli ennustaa, kuinka työn vaatimukset ja hallinta vaikuttavat yksilön kuormittumiseen työssä. Mallin mukaan heikko työn hallinta sekä suuret vaatimukset johtavat kuormittavaan työhön ja terveyshaittoihin, kuten unettomuuteen. Jos vaatimuksiin yhdistyy runsaasti hallintaa, se puskuroi vaatimusten haitallisia vaikutuksia hyvinvointiin. Työn vaatimukset jaetaan määrällisiin vaatimuksiin ja aikapaineisiin. Työn hallinta jaetaan päätöksenteon itsenäisyyteen sekä mahdollisuuteen taitojen käyttöön työssä. Näitä osatekijöitä ei tavallisesti ole tutkimuksissa eroteltu, eikä tietoa unettomuusoireiden yhteydestä osatekijöihin ole kuin vähän. Myöskään tietoa esimiesten hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä ei ole kuin niukasti, sillä työstressitutkimus on kohdistunut tavallisesti työntekijöihin.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin työn hallinnan ja vaatimusten, niiden osatekijöiden ja Karasekin mallin aktiivisen ja kuormittavan työn yhteyttä kunta-alalla työskentelevien esimiesten ja työntekijöiden unettomuusoireisiin. Tutkimuksessa käytettiin Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksen ja Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksen kyselyaineistoja vuosilta 2012–2017. Tutkimuksessa käytettiin pseudo trial -asetelmaa, joka muodostettiin kolmen mittauspisteen avulla ja joka jäljittelee kokeellista tutkimusasetelmaa. Asetelma mahdollisti unettomuusoireiden sekä työn vaatimusten ja hallinnan välisen ajallisen yhteyden tarkastelun huomioimalla vaatimusten ja hallinnan alkamisajankohdan sekä niitä seuraavat mahdolliset muutokset unettomuusoireissa. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa tarkasteltiin esimiehiä ja toisessa osassa tarkasteltiin sekä työntekijöitä että esimiehiä. Työn hallintaa ja vaatimuksia mitattiin Karasekin Job Content Questionnaire -kyselyllä ja unettomuusoireita Jenkinsin Sleep Problem Scale -kyselyllä. Binäärisellä logistisella regressioanalyysillä tarkasteltiin selittävien muuttujien muutoksen yhteyttä unettomuusoireisiin. Regressiomalleissa vakioitiin tutkittavien ikä, sukupuoli, työaikamuoto ja palvelussuhteen luonne. Tarkasteltaessa esimiehiä ja työntekijöitä vakioitiin lisäksi toimiala (sosiaali- ja terveysala tai muu kunnallinen ala).
Tulokset viittaavat siihen, että työn hallinnan lisääntyminen vähentää suomalaisilla kunta-alan esimiehillä riskiä unettomuusoireisiin. Työntekijöillä ei havaittu vastaavaa. Mahdollisuus itsenäiseen päätöksentekoon työpaikalla selitti unettomuusoireiden ja työn hallinnan välistä yhteyttä. Hallinnan osalta tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä kovariaattien vakioinnin jälkeen. Työn vaatimusten kasvu ei ollut yhteydessä riskiin kokea unettomuusoireita esimiehillä tai työntekijöillä. Kuitenkin määrällisten vaatimusten kasvu nosti, ja aikapaineiden kasvu laski riskiä unettomuusoireisiin. Tulos aikapaineiden osalta ei ollut tilastollisesti merkitsevä täysin vakioidussa mallissa. Karasekin mallin kuormitus- ja puskurihypoteesi eivät saaneet tukea. Tulosten perusteella esimiehiä tulisi myös tulevaisuudessa tutkia erillisenä ryhmänä. Vaikutusmekanismia työn hallinnan ja unettomuusoireiden välillä tulisi selvittää.
Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin työn hallinnan ja vaatimusten, niiden osatekijöiden ja Karasekin mallin aktiivisen ja kuormittavan työn yhteyttä kunta-alalla työskentelevien esimiesten ja työntekijöiden unettomuusoireisiin. Tutkimuksessa käytettiin Työterveyslaitoksen Kunta10-tutkimuksen ja Sairaalahenkilöstön hyvinvointitutkimuksen kyselyaineistoja vuosilta 2012–2017. Tutkimuksessa käytettiin pseudo trial -asetelmaa, joka muodostettiin kolmen mittauspisteen avulla ja joka jäljittelee kokeellista tutkimusasetelmaa. Asetelma mahdollisti unettomuusoireiden sekä työn vaatimusten ja hallinnan välisen ajallisen yhteyden tarkastelun huomioimalla vaatimusten ja hallinnan alkamisajankohdan sekä niitä seuraavat mahdolliset muutokset unettomuusoireissa. Tutkimuksen ensimmäisessä osassa tarkasteltiin esimiehiä ja toisessa osassa tarkasteltiin sekä työntekijöitä että esimiehiä. Työn hallintaa ja vaatimuksia mitattiin Karasekin Job Content Questionnaire -kyselyllä ja unettomuusoireita Jenkinsin Sleep Problem Scale -kyselyllä. Binäärisellä logistisella regressioanalyysillä tarkasteltiin selittävien muuttujien muutoksen yhteyttä unettomuusoireisiin. Regressiomalleissa vakioitiin tutkittavien ikä, sukupuoli, työaikamuoto ja palvelussuhteen luonne. Tarkasteltaessa esimiehiä ja työntekijöitä vakioitiin lisäksi toimiala (sosiaali- ja terveysala tai muu kunnallinen ala).
Tulokset viittaavat siihen, että työn hallinnan lisääntyminen vähentää suomalaisilla kunta-alan esimiehillä riskiä unettomuusoireisiin. Työntekijöillä ei havaittu vastaavaa. Mahdollisuus itsenäiseen päätöksentekoon työpaikalla selitti unettomuusoireiden ja työn hallinnan välistä yhteyttä. Hallinnan osalta tulokset eivät olleet tilastollisesti merkitseviä kovariaattien vakioinnin jälkeen. Työn vaatimusten kasvu ei ollut yhteydessä riskiin kokea unettomuusoireita esimiehillä tai työntekijöillä. Kuitenkin määrällisten vaatimusten kasvu nosti, ja aikapaineiden kasvu laski riskiä unettomuusoireisiin. Tulos aikapaineiden osalta ei ollut tilastollisesti merkitsevä täysin vakioidussa mallissa. Karasekin mallin kuormitus- ja puskurihypoteesi eivät saaneet tukea. Tulosten perusteella esimiehiä tulisi myös tulevaisuudessa tutkia erillisenä ryhmänä. Vaikutusmekanismia työn hallinnan ja unettomuusoireiden välillä tulisi selvittää.