Mikrokirurgisten rekonstruktioiden toimenpideinsidenssi ja flap failure -insidenssi TYKS:ssa vuonna 2009
Virkkala, Mika (2020-03-16)
Mikrokirurgisten rekonstruktioiden toimenpideinsidenssi ja flap failure -insidenssi TYKS:ssa vuonna 2009
Virkkala, Mika
(16.03.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003259279
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003259279
Tiivistelmä
Tässä tutkimuksessa selvitettiin Turun yliopistollisessa keskussairaalassa tehtyjen mikrokirurgisten rekonstruktioiden lukumäärä ja jakautuminen eri erikoisaloille. Tutkimushypoteesina oli että mikrokirurgisten toimenpiteiden epäonnistumisfrekvenssi ns. Flap failure -insidenssi on TYKS:ssa suoritetuissa toimenpiteissä hyvää kansainvälistä tasoa (< 9 %), ja että tutkimuksessa kyetään selvittämään huonolle toimenpide-ennusteelle altistava tekijä.
Tutkimus suoritettiin käyttämällä aineistona TYKS:ssa vuonna 2009 mikrokirurgisilla, vapailla kudossiirteillä, hoidettujen potilaiden potilastietoja. Mikrokirurgisia siirreleikkauksia ja siten vapaita kielekkeitä oli aineistossa 73 kpl. Kerätty data analysoitiin IBM SPSS Statistics 25 tilastotiedeohjelmalla.
Eniten mikrokirurgisia rekonstruktioita tehtiin plastiikkakirurgian erikoisalalla, muut tutkimuksessa mukana olleet erikoisalat olivat KNK (korva-, nenä- ja kurkkutaudit) ja käsikirurgia. Tässä tutkimuksessa Flap failure -insidenssiksi muodostui plastiikkakirurgian osalta 15.4 %, yksinomaan rintarekonstruktioissa se oli 18,2 % ja H&N -rekonstruktioissa (Head & Neck, lähes kaikki KNK -toimenpiteitä) 23,8 %.
Rintarekonstruktioissa ainoaksi tilastollisesti merkitseväksi, itsenäiseksi, riskitekijäksi kielekkeen epäonnistumisen kannalta nousi kielekkeen valinta, niin että DIEP -kielekkeen valinta (50 % kielekkeistä menetettiin osittain tai kokonaan) lisäsi riskiä kielekkeen epäonnistumiseen (p = 0.035). Lisäksi tilastollisesti merkitsevää p-arvoa lähestyttiin kahden tekijän kohdalla: DIEP/TRAM -perforanttien lukumäärän kohdalla oli havaittavissa, että mitä enemmän perforantteja saatiin esiin, sen paremmin kieleke menestyi. Samoin oli tekijän ”uusintatoimenpide anastomoositromboosin vuoksi” kohdalla, jossa oli havaittavissa, että mitä vähemmän uusintatoimenpiteitä jouduttiin tekemään, niin sen paremmin kieleke menestyi.
Korva-, nenä- ja kurkkutautien H&N -rekonstruktioiden kohdalla löytyi ainoastaan yksi tilastollisesti merkitsevä tekijä kielekkeen menestymiseen liittyen, se oli ikä. Tutkimuksen otoksessa iäkkäämmillä henkilöillä (keskiarvoisesti) kieleke säästyi todennäköisemmin, p-arvon ollessa (p=0,038).
Tutkimuksessa otoksen pienuus oli merkittävä tekijä ja heikensi tulosten tilastollista merkittävyyttä. Tutkimushypoteesi Flap failure -insidenssin osalta ei toteutunut. Rintarekonstruktioissa kielekkeen valintaan yksittäisenä riskitekijänä tulee suhtautua kriittisesti, koska aineiston koko oli niin pieni, että tilastollisten testien ja siten tilastollisen merkittävyyden tulkintaan liittyi haasteita. Tulos on kuitenkin pohdintaa herättävä samoin kuin on perforanttien määrän ja anastomoositromboosin vuoksi tehtyjen uusintatoimenpiteiden antamien tulosten kohdalla, joissa selkeä trendi on nähtävissä, vaikkakin tilastollista merkittävyyttä ei esiintynyt.
H&N -rekonstruktioissa mielenkiintoista oli, että tutkimuksessa esiin nousi, että iäkkäämmillä henkilöillä (keskiarvoisesti) kieleke säästyi todennäköisemmin. Tähän kuitenkin hyvä suhtautua varauksella, sillä aineisto oli hyvin pieni.
Tutkimus suoritettiin käyttämällä aineistona TYKS:ssa vuonna 2009 mikrokirurgisilla, vapailla kudossiirteillä, hoidettujen potilaiden potilastietoja. Mikrokirurgisia siirreleikkauksia ja siten vapaita kielekkeitä oli aineistossa 73 kpl. Kerätty data analysoitiin IBM SPSS Statistics 25 tilastotiedeohjelmalla.
Eniten mikrokirurgisia rekonstruktioita tehtiin plastiikkakirurgian erikoisalalla, muut tutkimuksessa mukana olleet erikoisalat olivat KNK (korva-, nenä- ja kurkkutaudit) ja käsikirurgia. Tässä tutkimuksessa Flap failure -insidenssiksi muodostui plastiikkakirurgian osalta 15.4 %, yksinomaan rintarekonstruktioissa se oli 18,2 % ja H&N -rekonstruktioissa (Head & Neck, lähes kaikki KNK -toimenpiteitä) 23,8 %.
Rintarekonstruktioissa ainoaksi tilastollisesti merkitseväksi, itsenäiseksi, riskitekijäksi kielekkeen epäonnistumisen kannalta nousi kielekkeen valinta, niin että DIEP -kielekkeen valinta (50 % kielekkeistä menetettiin osittain tai kokonaan) lisäsi riskiä kielekkeen epäonnistumiseen (p = 0.035). Lisäksi tilastollisesti merkitsevää p-arvoa lähestyttiin kahden tekijän kohdalla: DIEP/TRAM -perforanttien lukumäärän kohdalla oli havaittavissa, että mitä enemmän perforantteja saatiin esiin, sen paremmin kieleke menestyi. Samoin oli tekijän ”uusintatoimenpide anastomoositromboosin vuoksi” kohdalla, jossa oli havaittavissa, että mitä vähemmän uusintatoimenpiteitä jouduttiin tekemään, niin sen paremmin kieleke menestyi.
Korva-, nenä- ja kurkkutautien H&N -rekonstruktioiden kohdalla löytyi ainoastaan yksi tilastollisesti merkitsevä tekijä kielekkeen menestymiseen liittyen, se oli ikä. Tutkimuksen otoksessa iäkkäämmillä henkilöillä (keskiarvoisesti) kieleke säästyi todennäköisemmin, p-arvon ollessa (p=0,038).
Tutkimuksessa otoksen pienuus oli merkittävä tekijä ja heikensi tulosten tilastollista merkittävyyttä. Tutkimushypoteesi Flap failure -insidenssin osalta ei toteutunut. Rintarekonstruktioissa kielekkeen valintaan yksittäisenä riskitekijänä tulee suhtautua kriittisesti, koska aineiston koko oli niin pieni, että tilastollisten testien ja siten tilastollisen merkittävyyden tulkintaan liittyi haasteita. Tulos on kuitenkin pohdintaa herättävä samoin kuin on perforanttien määrän ja anastomoositromboosin vuoksi tehtyjen uusintatoimenpiteiden antamien tulosten kohdalla, joissa selkeä trendi on nähtävissä, vaikkakin tilastollista merkittävyyttä ei esiintynyt.
H&N -rekonstruktioissa mielenkiintoista oli, että tutkimuksessa esiin nousi, että iäkkäämmillä henkilöillä (keskiarvoisesti) kieleke säästyi todennäköisemmin. Tähän kuitenkin hyvä suhtautua varauksella, sillä aineisto oli hyvin pieni.