Lihavuuden vaikutus synnytykseen ja vastasyntyneen terveyteen - tuloksia Lihavuus ja synnytys tutkimuksesta
Laitinen, Vilma (2020-03-10)
Lihavuuden vaikutus synnytykseen ja vastasyntyneen terveyteen - tuloksia Lihavuus ja synnytys tutkimuksesta
(10.03.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003259150
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003259150
Tiivistelmä
Raskaana olevien lihavuus on jatkuvasti lisääntyvä ongelma, jolla on lukuisia haitallisia vaikutuksia raskauteen, synnytykseen sekä vastasyntyneen terveyteen. Äidin lihavuuden tiedetään lisäävän raskausdiabeteksen, verenpaineongelmien sekä ennenaikaisen synnytyksen riskiä ja liittyvän sikiön ja vastasyntyneen huonompaan ennusteeseen.
Lihavuus ja synnytys -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää äidin raskaudenaikaisen ylipainon vaikutuksia synnytykseen ja vastasyntyneen terveyteen. Tutkimus selvitti, lisääkö lihavuus synnytyskomplikaatioiden määrää ja heikentääkö se vastasyntyneen lapsen ennustetta. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, miten äidin lihavuuden vaikutukset ovat muuttuneet viimeisen yhdeksän vuoden aikana. Tutkimus oli tyypiltään havainnoiva tutkimus ja se tehtiin, jotta saataisiin lisää tietoa odottavan äidin lihavuuden vaikutuksista. Tutkittavat rekrytoitiin VSSHP:n potilastiedostoista (iPana). Tutkimukseen otetiin kaksi kohorttia: kaikki vuosina 2008–2009 ja 2017–2018 TYKSin naistenklinikalla synnyttäneet naiset. Nämä aikakohortit valittiin, sillä iPana-järjestelmä otettiin käyttöön TYKSissä vuonna 2008. Synnytystiedot saatiin yhteensä 16418:ltä äidiltä (8262:ltä vuosina 2008–2009, 8156:lta vuosina 2017–2018) ja heistä BMI-arvot oli raportoitu 16328:lla (8218 ja 8110), jotka otettiin mukaan analyyseihin. Synnyttäneet äidit jaettiin raskautta edeltäneen BMI-arvon perusteella viiteen luokkaan: alipainoisiin (BMI alle 18,5 kg/m2), normaalipainoisiin (BMI 18,5–24,9 kg/m2), ylipainoisiin (BMI 25–29,9 kg/m2), lihaviin (BMI 30–34,9 kg/m2) ja vaikeasti lihaviin (BMI yli 35 kg/m2).
Tutkimuksessa havaittiin lihavuuden lisääntyneen yhdeksän vuoden aikana. Äidin lihavuus oli yhteydessä synnytystapaan ja synnytyksenjälkeisiin infektioihin. Synnytyksenjälkeiset infektiot vähentyivät yhdeksän vuoden aikana. Äidin painoindeksi oli yhteydessä lapsen syntymäpainoon ja painon SD-arvoon siten, että syntymäpaino kasvoi suoraan suhteessa äidin painoon. Lisäksi äidin lihavuus liittyi vastasyntyneen mataliin Apgar-pisteisiin ja matalaan pH-arvoon, jotka molemmat ovat lapsen ennustetta heikentäviä tekijöitä. Tulokset vastasivat pääosin aikaisempien tutkimusten löydöksiä, mutta emme havainneet yhteyttä äidin painoindeksin ja raskaudenkeston välillä. Lihavuuden yleistyminen olisi tärkeää saada pysähtymään ja tämä vaatisi uudenlaisia interventioita, raskaana olevien osalta esimerkiksi äitiysneuvolassa tapahtuvaa terveysneuvontaa.
Lihavuus ja synnytys -tutkimuksen tavoitteena oli selvittää äidin raskaudenaikaisen ylipainon vaikutuksia synnytykseen ja vastasyntyneen terveyteen. Tutkimus selvitti, lisääkö lihavuus synnytyskomplikaatioiden määrää ja heikentääkö se vastasyntyneen lapsen ennustetta. Tutkimuksessa tarkasteltiin myös, miten äidin lihavuuden vaikutukset ovat muuttuneet viimeisen yhdeksän vuoden aikana. Tutkimus oli tyypiltään havainnoiva tutkimus ja se tehtiin, jotta saataisiin lisää tietoa odottavan äidin lihavuuden vaikutuksista. Tutkittavat rekrytoitiin VSSHP:n potilastiedostoista (iPana). Tutkimukseen otetiin kaksi kohorttia: kaikki vuosina 2008–2009 ja 2017–2018 TYKSin naistenklinikalla synnyttäneet naiset. Nämä aikakohortit valittiin, sillä iPana-järjestelmä otettiin käyttöön TYKSissä vuonna 2008. Synnytystiedot saatiin yhteensä 16418:ltä äidiltä (8262:ltä vuosina 2008–2009, 8156:lta vuosina 2017–2018) ja heistä BMI-arvot oli raportoitu 16328:lla (8218 ja 8110), jotka otettiin mukaan analyyseihin. Synnyttäneet äidit jaettiin raskautta edeltäneen BMI-arvon perusteella viiteen luokkaan: alipainoisiin (BMI alle 18,5 kg/m2), normaalipainoisiin (BMI 18,5–24,9 kg/m2), ylipainoisiin (BMI 25–29,9 kg/m2), lihaviin (BMI 30–34,9 kg/m2) ja vaikeasti lihaviin (BMI yli 35 kg/m2).
Tutkimuksessa havaittiin lihavuuden lisääntyneen yhdeksän vuoden aikana. Äidin lihavuus oli yhteydessä synnytystapaan ja synnytyksenjälkeisiin infektioihin. Synnytyksenjälkeiset infektiot vähentyivät yhdeksän vuoden aikana. Äidin painoindeksi oli yhteydessä lapsen syntymäpainoon ja painon SD-arvoon siten, että syntymäpaino kasvoi suoraan suhteessa äidin painoon. Lisäksi äidin lihavuus liittyi vastasyntyneen mataliin Apgar-pisteisiin ja matalaan pH-arvoon, jotka molemmat ovat lapsen ennustetta heikentäviä tekijöitä. Tulokset vastasivat pääosin aikaisempien tutkimusten löydöksiä, mutta emme havainneet yhteyttä äidin painoindeksin ja raskaudenkeston välillä. Lihavuuden yleistyminen olisi tärkeää saada pysähtymään ja tämä vaatisi uudenlaisia interventioita, raskaana olevien osalta esimerkiksi äitiysneuvolassa tapahtuvaa terveysneuvontaa.