Reumatologian virtuaaliopetus lääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmassa
Lämsä, Inka (2020-03-16)
Reumatologian virtuaaliopetus lääketieteen lisensiaatin koulutusohjelmassa
Lämsä, Inka
(16.03.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003319960
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003319960
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää virtuaalipotilastapausten käyttöä lääketieteen opetuksessa, sekä suunnitella käsikirjoitukset reumatologisille virtuaalipotilastapauksille. Lähtökohtana tutkimuksella oli miettiä parempia opetusmetodeja lääketieteen opetukseen, ja vastata tarpeeseen verkko-opetuksen lisäämisestä ja kehittämisestä. Virtuaalipotilastapaukset tulevat käytettäväksi MEDigi-hankkeeseen, joka on maanlaajuinen lääketieteellisten hanke yhteisen oppimateriaalipankin kehittämiseksi.
Tutkimuksen menetelmä oli kirjallisuuskatsaus, ja aineistona käytettiin virtuaalipotilastapauksista sekä verkko-opetuksesta kertovia artikkeleja. Artikkelit ovat sekä alkuperäisiä tieteellisiä tutkimusartikkeleja että review-artikkeleja. Potilastapaukset luotiin aitojen potilastapausten pohjalta, sekoittamalla potilastapauksia keskenään, ja muokaten niitä opetukseen sopivimmiksi. Käsikirjoitusten tavoitteena oli luoda lineaarisinteraktiivinen polku, jossa opiskelijan valinnoilla on vaikutusta potilastapauksen etenemiseen.
Keskeisinä tuloksina kirjallisuuskatsauksessa todettiin virtuaalipotilastapausten hyödyllisyys lääketieteen opetuksessa. Virtuaalisilla potilastapauksilla voidaan harjoitella potilaan kohtaamista, sekä tarvittaessa osaltaan korvata puutteellisiksi määrältään jääviä oikeita potilaskohtaamisia. Opiskelijat itse suhtautuvat myönteisesti virtuaalipotilastapauksiin, ja niiden käytöstä on saatu myös esille oppimistulosten sekä motivaation parantumista. Johtopäätöksenä virtuaalisista potilastapauksista olisi selkeästi hyötyä lääketieteen muun opetuksen lisänä.
Tutkimuksen menetelmä oli kirjallisuuskatsaus, ja aineistona käytettiin virtuaalipotilastapauksista sekä verkko-opetuksesta kertovia artikkeleja. Artikkelit ovat sekä alkuperäisiä tieteellisiä tutkimusartikkeleja että review-artikkeleja. Potilastapaukset luotiin aitojen potilastapausten pohjalta, sekoittamalla potilastapauksia keskenään, ja muokaten niitä opetukseen sopivimmiksi. Käsikirjoitusten tavoitteena oli luoda lineaarisinteraktiivinen polku, jossa opiskelijan valinnoilla on vaikutusta potilastapauksen etenemiseen.
Keskeisinä tuloksina kirjallisuuskatsauksessa todettiin virtuaalipotilastapausten hyödyllisyys lääketieteen opetuksessa. Virtuaalisilla potilastapauksilla voidaan harjoitella potilaan kohtaamista, sekä tarvittaessa osaltaan korvata puutteellisiksi määrältään jääviä oikeita potilaskohtaamisia. Opiskelijat itse suhtautuvat myönteisesti virtuaalipotilastapauksiin, ja niiden käytöstä on saatu myös esille oppimistulosten sekä motivaation parantumista. Johtopäätöksenä virtuaalisista potilastapauksista olisi selkeästi hyötyä lääketieteen muun opetuksen lisänä.