Melun vaikutus matemaattisten tehtävien ratkaisemiseen sekä subjektiivinen kokemus melusta
Kotipelto, Ari; Luttinen, Teemu (2020-03-20)
Melun vaikutus matemaattisten tehtävien ratkaisemiseen sekä subjektiivinen kokemus melusta
(20.03.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003319932
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe202003319932
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, onko melulla vaikutusta tutkittavien työskentelyyn ja matemaattisten tehtävien ratkaisemiseen sekä subjektiivista kokemusta melusta tehtävien ratkaisemisen aikana.
Melu on ääntä, jonka henkilö kokee häiritsevänä tai epämiellyttävänä. Kokemus melusta on subjektiivista. Melusta aiheutuu monenlaisia fyysisiä tai psyykkisiä terveyshaittoja. Aikaisemmat tutkimukset sisältävät ristiriitaisia tuloksia melun vaikutuksesta työskentelyyn ja tehtävien ratkaisemiseen.
Tutkimus toteutettiin työelämässä mukana oleville 18–60-vuotiaille aikuisille, joilla on peruskoulu tai vastaava koulutus suoritettuna. Tutkimus sisälsi kolme erilaista testiä, jotka sisälsivät matemaattisia tehtäviä aritmeettisista peruslaskutoimituksista monimutkaisempiin sanallisiin päättelytehtäviin. Testit suoritettiin kolmenlaisessa ääniympäristössä: meluttomassa, informatiivisessa melussa ja ympäristömelua sisältävässä testissä. Testien järjestys satunnaistettiin jokaisessa koetilaisuudessa. Lopuksi tutkittavat vastasivat subjektiivista melukokemusta selvittävään kyselylomakkeeseen. Tutkimuksemme oli mukavuusotanta, eikä pyri yleistettävyyteen.
Hypoteesina oli, että melu heikentää työskentelyä ja että tutkittavat kokevat melun häiritseväksi työskentelylleen. Tulokset vastasivat hypoteeseja, mutta tulokset olivat osittain ristiriidassa olemassa olevan tutkimustiedon kanssa.
Melu on ääntä, jonka henkilö kokee häiritsevänä tai epämiellyttävänä. Kokemus melusta on subjektiivista. Melusta aiheutuu monenlaisia fyysisiä tai psyykkisiä terveyshaittoja. Aikaisemmat tutkimukset sisältävät ristiriitaisia tuloksia melun vaikutuksesta työskentelyyn ja tehtävien ratkaisemiseen.
Tutkimus toteutettiin työelämässä mukana oleville 18–60-vuotiaille aikuisille, joilla on peruskoulu tai vastaava koulutus suoritettuna. Tutkimus sisälsi kolme erilaista testiä, jotka sisälsivät matemaattisia tehtäviä aritmeettisista peruslaskutoimituksista monimutkaisempiin sanallisiin päättelytehtäviin. Testit suoritettiin kolmenlaisessa ääniympäristössä: meluttomassa, informatiivisessa melussa ja ympäristömelua sisältävässä testissä. Testien järjestys satunnaistettiin jokaisessa koetilaisuudessa. Lopuksi tutkittavat vastasivat subjektiivista melukokemusta selvittävään kyselylomakkeeseen. Tutkimuksemme oli mukavuusotanta, eikä pyri yleistettävyyteen.
Hypoteesina oli, että melu heikentää työskentelyä ja että tutkittavat kokevat melun häiritseväksi työskentelylleen. Tulokset vastasivat hypoteeseja, mutta tulokset olivat osittain ristiriidassa olemassa olevan tutkimustiedon kanssa.