Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri kotoutumisen tukena : Maahanmuuttajataustaisten aikuisten ajatuksia MLL:sta ja kotoutumisesta
Mäkelä, Heidi (2020-02-21)
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri kotoutumisen tukena : Maahanmuuttajataustaisten aikuisten ajatuksia MLL:sta ja kotoutumisesta
(21.02.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040510348
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040510348
Tiivistelmä
Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri kotoutumisen tukena
Tämä tutkimuksen haastattelut suoritettiin aikavälillä kevät 2017 ja kevät 2018. Tutkimuksen kohteena olivat maahanmuuttajataustaiset aikuiset. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri on ollut heidän kotoutumisensa tukena. Seitsemän haastateltavista olivat lähinnä perhekahvilan asiakkaita ja kolme muuta tutkittavaa jollakin tavalla työskentelivät Mannerheimin lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirissä. Perhekahvilan asiakkaita haastateltiin kasvotusten ja laajemmin MLL:n kontekstissa tutkittavia haastateltiin sähköpostitse.
Tutkimuksen tulokset jakaantuvat neljään eri pääteemaan. Mannerheimin lastensuojeluliitosta esiin tulleet käsitykset toimivat ensimmäisenä teemana. Lapsilähtöisyys ja lapsiperheet sekä myönteinen käsitys nousivat vahvoiksi ajatuksiksi kyseisestä järjestöstä. Käsitys perhekahvila Marakatista oli toinen esiin noussut pääteema, joka näkyi etenkin perhekahvilan asiakkaiden vastauksissa. Heillä oli perhekahvilasta myönteinen käsitys sekä he ajattelivat perhekahvilan
antavat jollakin tavalla tukea. Kolmas pääteema eli kotoutuminen jakaantui neljään eri kotoutumiskeinoon: ystävien ja sosiaalisten suhteiden merkitys, osallistuminen, kieli ja tausta ei saa vaikuttaa. Viimeinen pääteema selvisi tarkastelemalla vastausten laajuutta ja sisältöä kokonaisuudessaan. Sillä, miten tutkittavat osallistuivat järjestön toimintoihin, oli merkitystä siinä, miten tutkittavat vastasivat haastattelussa.
Tutkittavilla oli pääosin MLL:n nettisivujen mukainen käsitys sekä itse järjestöstä kokonaisuutena että perhekahvilasta. Jatkotutkimusehdotuksena olisi hankkia tässä tutkimuksessa käytettyä aineistoa yhä laajempi aineisto sekä käsitellä aihetta entistä syvemmästä näkökulmasta. Kyselytutkimukseen maahanmuuttajataustaisia saattaa olla vähän, joten haastattelu on parempi aineistonkeruumenetelmä. Mielenkiintoisena kysymyksenä voisi olla myös seurantatutkimus siitä, miten uudet maahanmuuttajien kokemukset ja käsitykset järjestöstä muuttuvat vuoden aikana. Lisäksi jatkossa hyvä ottaa huomioon ja mielenkiinnon aiheena myös muu sukupuoli, joka on tänä päivänä tullut puheenaiheena enemmän esille
Tämä tutkimuksen haastattelut suoritettiin aikavälillä kevät 2017 ja kevät 2018. Tutkimuksen kohteena olivat maahanmuuttajataustaiset aikuiset. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten Mannerheimin Lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piiri on ollut heidän kotoutumisensa tukena. Seitsemän haastateltavista olivat lähinnä perhekahvilan asiakkaita ja kolme muuta tutkittavaa jollakin tavalla työskentelivät Mannerheimin lastensuojeluliiton Varsinais-Suomen piirissä. Perhekahvilan asiakkaita haastateltiin kasvotusten ja laajemmin MLL:n kontekstissa tutkittavia haastateltiin sähköpostitse.
Tutkimuksen tulokset jakaantuvat neljään eri pääteemaan. Mannerheimin lastensuojeluliitosta esiin tulleet käsitykset toimivat ensimmäisenä teemana. Lapsilähtöisyys ja lapsiperheet sekä myönteinen käsitys nousivat vahvoiksi ajatuksiksi kyseisestä järjestöstä. Käsitys perhekahvila Marakatista oli toinen esiin noussut pääteema, joka näkyi etenkin perhekahvilan asiakkaiden vastauksissa. Heillä oli perhekahvilasta myönteinen käsitys sekä he ajattelivat perhekahvilan
antavat jollakin tavalla tukea. Kolmas pääteema eli kotoutuminen jakaantui neljään eri kotoutumiskeinoon: ystävien ja sosiaalisten suhteiden merkitys, osallistuminen, kieli ja tausta ei saa vaikuttaa. Viimeinen pääteema selvisi tarkastelemalla vastausten laajuutta ja sisältöä kokonaisuudessaan. Sillä, miten tutkittavat osallistuivat järjestön toimintoihin, oli merkitystä siinä, miten tutkittavat vastasivat haastattelussa.
Tutkittavilla oli pääosin MLL:n nettisivujen mukainen käsitys sekä itse järjestöstä kokonaisuutena että perhekahvilasta. Jatkotutkimusehdotuksena olisi hankkia tässä tutkimuksessa käytettyä aineistoa yhä laajempi aineisto sekä käsitellä aihetta entistä syvemmästä näkökulmasta. Kyselytutkimukseen maahanmuuttajataustaisia saattaa olla vähän, joten haastattelu on parempi aineistonkeruumenetelmä. Mielenkiintoisena kysymyksenä voisi olla myös seurantatutkimus siitä, miten uudet maahanmuuttajien kokemukset ja käsitykset järjestöstä muuttuvat vuoden aikana. Lisäksi jatkossa hyvä ottaa huomioon ja mielenkiinnon aiheena myös muu sukupuoli, joka on tänä päivänä tullut puheenaiheena enemmän esille