Rajat ylittävän kuluttajaverkkokaupan arvonlisäverotus
Santala, Juuso (2020-03-19)
19.03.2020
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040610495
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040610495
Tiivistelmä
Verkkokaupan yleistyminen on mahdollistanut elinkeinonharjoittajien pääsyn kansainvälisille kuluttajamarkkinoille. Pienilläkin yrityksillä on mahdollisuus tarjota tavaroita ja palveluja asiakkaan saataville ilman merkittävää taloudellista panostusta fyysiseen myyntiympäristöön ja toimitusketjuihin.
Kuluttajien asema on vahvistunut laajan tarjonnan ja helposti saatavilla olevan tiedon ansiosta. Hyödykkeitä voidaan vertailla globaalisti esimerkiksi mobiililaitteen tai tietokoneen avulla, eikä fyysisesti lähellä olevat tavaran- tai palveluntarjoajat ole ostosten rajoitteena. Yritysten kotisivuilla sekä muualla internetissä on saatavilla runsaasti tietoa vaihtoehtoisista tavaroista ja palveluista, minkä ansiosta kuluttajan on helppoa vertailla hintoja ja löytää hyödykkeitä edullisemmin.
Rajat ylittävän kuluttajaverkkokaupan yleistyessä kulutusverotus on saanut muutospaineita. Euroopan unionin sisämarkkina-alueella sijaitsevan kuluttajan tilatessa tavaroita EU:n ulkopuolelta sovelletaan kaupankäyntiin pääsääntöisesti ostajan valtion määrittelemää arvonlisäverokantaa. Poikkeuksena tästä ovat vähäarvoiset tavaralähetykset, joista veroja ei tällä hetkellä tarvitse kantaa. Toisaalta myös Euroopan sisämarkkina-alueen sisällä käytävässä rajat ylittävässä verkkokaupassa on erilaisia arvonlisäverotuskäytäntöjä. Joissain tapauksissa sovelletaan myyjän ja toisissa tapauksissa ostajan jäsenvaltion arvonlisäverokantaa. Digitaalisesti toimitettavien tuotteiden ja palvelujen osalta on olemassa myös omat erityissäädöksensä.
Tutkielmassa selvitetään, kuinka kuluttajakauppa on kehittynyt nykyaikaiseksi, globaaliksi kaupankäynniksi, jossa ostajilla viimekädessä on valta määrittää, millaisia tuotteita ja palveluja elinkeinonharjoittajat tuovat saataville. Tämän lisäksi selvitetään lainsäädännön nykytilaa erilaisissa kaupankäyntitilanteissa sekä tulevia lainsäädännöllisiä muutoksia. Lopuksi tarkastellaan myös sekä kuluttajan että elinkeinonharjoittajan mahdollisuuksia vaikuttaa arvonlisäveron osalta sekä verotettavuuteen että veronkannon määrään. Lisäksi tutkitaan, kuinka rajat ylittävä kuluttajakauppa on sopeutunut valtioiden veropolitiikkaan: kuinka hyvin arvonlisäverotusta valvotaan ja mitkä ovat valtioiden keinot torjua arvonlisäveropetoksia.
Kuluttajien asema on vahvistunut laajan tarjonnan ja helposti saatavilla olevan tiedon ansiosta. Hyödykkeitä voidaan vertailla globaalisti esimerkiksi mobiililaitteen tai tietokoneen avulla, eikä fyysisesti lähellä olevat tavaran- tai palveluntarjoajat ole ostosten rajoitteena. Yritysten kotisivuilla sekä muualla internetissä on saatavilla runsaasti tietoa vaihtoehtoisista tavaroista ja palveluista, minkä ansiosta kuluttajan on helppoa vertailla hintoja ja löytää hyödykkeitä edullisemmin.
Rajat ylittävän kuluttajaverkkokaupan yleistyessä kulutusverotus on saanut muutospaineita. Euroopan unionin sisämarkkina-alueella sijaitsevan kuluttajan tilatessa tavaroita EU:n ulkopuolelta sovelletaan kaupankäyntiin pääsääntöisesti ostajan valtion määrittelemää arvonlisäverokantaa. Poikkeuksena tästä ovat vähäarvoiset tavaralähetykset, joista veroja ei tällä hetkellä tarvitse kantaa. Toisaalta myös Euroopan sisämarkkina-alueen sisällä käytävässä rajat ylittävässä verkkokaupassa on erilaisia arvonlisäverotuskäytäntöjä. Joissain tapauksissa sovelletaan myyjän ja toisissa tapauksissa ostajan jäsenvaltion arvonlisäverokantaa. Digitaalisesti toimitettavien tuotteiden ja palvelujen osalta on olemassa myös omat erityissäädöksensä.
Tutkielmassa selvitetään, kuinka kuluttajakauppa on kehittynyt nykyaikaiseksi, globaaliksi kaupankäynniksi, jossa ostajilla viimekädessä on valta määrittää, millaisia tuotteita ja palveluja elinkeinonharjoittajat tuovat saataville. Tämän lisäksi selvitetään lainsäädännön nykytilaa erilaisissa kaupankäyntitilanteissa sekä tulevia lainsäädännöllisiä muutoksia. Lopuksi tarkastellaan myös sekä kuluttajan että elinkeinonharjoittajan mahdollisuuksia vaikuttaa arvonlisäveron osalta sekä verotettavuuteen että veronkannon määrään. Lisäksi tutkitaan, kuinka rajat ylittävä kuluttajakauppa on sopeutunut valtioiden veropolitiikkaan: kuinka hyvin arvonlisäverotusta valvotaan ja mitkä ovat valtioiden keinot torjua arvonlisäveropetoksia.