Mikä aiheuttaa harmaata taloutta? : Taloudelliset tekijät yksilön päätöksenteossa
Amonsen, Anni (2020-03-04)
Mikä aiheuttaa harmaata taloutta? : Taloudelliset tekijät yksilön päätöksenteossa
Amonsen, Anni
(04.03.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040610471
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040610471
Tiivistelmä
Harmaa talous aiheuttaa yhteiskunnalle menetyksiä verotuloissa, vaikeuttaa laillisesti toimivien yritysten mahdollisuuksia kilpailla markkinoilla sekä vääristää tulojen ja resurssien jakautumista. Tässä tutkielmassa käsitellään taloudellisia tekijöitä, jotka vaikuttavat yksilön päätöksentekoon osallistua harmaaseen talouteen. Lisäksi tutkielmassa analysoidaan, miten näihin harmaata taloutta aiheuttaviin tekijöihin voidaan vaikuttaa yhteiskunnan tasolla. Tutkielma on toteutettu kirjallisuuskatsauksena. Teoreettinen viitekehys pohjautuu odotetun hyödyn teoriaan, jossa yksilö tekee päätöksen osallistumisesta harmaan talouden markkinoille epävarmuuden vallitessa. Tutkielmassa teoriaa tarkastellaan Allinghamin ja Sandmon (1972) mallin pohjalta. Päätösmuuttujista tarkastelun kohteena ovat kiinnijäämisriski, seuraamukset, verotus ja tulotaso. Keskeisimmät päätelmät teoriassa liittyvät riskitekijöihin veronmaksajan päätöksenteossa. Mitä ankaramman rangaistuksen veronkierrosta saa ja mitä suurempi todennäköisyys on jäädä kiinni, sitä vähemmän veronmaksaja kiertää veroja. Aikaisemmat tutkimustulokset ovat linjassa teorian kanssa, että korkeampi kiinnijäämistodennäköisyys vähentää harmaata taloutta. Lisäksi korkeamman tulotason ja tiukemman verotuksen on havaittu olevan yhteydessä laajempaan veronkiertoon. Tutkimustuloksia rangaistusten ankaruuden vaikutuksista veronkiertoon on melko vähän, mutta seuraamuksista muistuttamisen on havaittu vähentävän veronkiertoa. Yksilön päätöksentekoon voidaan pyrkiä vaikuttamaan niin seuraamuksia kehittämällä kuin palkitsemalla veronmaksajia tunnollisesta velvoitteiden noudattamisesta. Verohallinnolla on keskeinen rooli harmaan talouden torjunnassa ja esille nousee tiedonjaon merkitys eri osapuolten välillä. Tutkielmassa arvioidaan myös erilaisia toimia, joiden pyrkimyksenä on estää yksilön mahdollisuuksia toimia harmaan talouden markkinoilla. Harmaan talouden torjuntastrategian kannalta keskeistä on määritellä mitä harmaan talouden torjunnalla tavoitellaan. Tavoiteltavaa ei ole yksinään harmaan talouden loppuminen, vaan esimerkiksi työllisyysasteen parantaminen tai mahdollisuus kerätä lisää verotuloja. Tutkimustulosten valossa ei ole kuitenkaan täysin selvää johtaisiko harmaan talouden estäminen edellä mainittujen tavoitteiden täyttymiseen. Olennaista on myös huomioida harmaan talouden torjunnasta aiheutuvat kustannukset sekä arvioida eri toimenpiteiden kustannus-hyötysuhdetta.