Yhdeksäsluokkalaisten näkemyksiä mielenterveyspalveluiden käytettävyydestä ja hyödyllisyydestä yläkoulussa
Alanen, Eveliina; Parkkinen, Anni (2020-03-27)
Yhdeksäsluokkalaisten näkemyksiä mielenterveyspalveluiden käytettävyydestä ja hyödyllisyydestä yläkoulussa
(27.03.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040710698
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040710698
Tiivistelmä
Tämän kvantitatiivisen kyselytutkimuksen tarkoituksena oli selvittää yhdeksäsluokkalaisten näkemyksiä yläkoulun mielenterveyspalveluista ja mielenterveyden edistämistoimista koulussa. Tutkimuksessa selvitettiin kokevatko oppilaat yläkoulun mielenterveyspalvelut hyödyllisiksi ja käytettäviksi. Käytettävyyden käsitteeseen oli liitetty kokemus mielenterveyspalveluiden lähestyttävyydestä, tavoitettavuudesta ja luotettavuudesta. Lähestyttävyyden kokemusta tutkittiin tarkemmin mielenterveyspalveluiden käytön leimaavuuden kautta. Aineisto (n= 125) kerättiin Webropol-kyselylomakkeella neljästä eri länsisuomalaisesta koulusta ja analysoitiin frekvensseillä sekä Mann Whitney U -testillä. Muodostettujen summamuuttujien luotettavuus mitattiin laskemalla niille Cronbachin alfa -arvot.
Tutkimuksen tulosten mukaan koulun tarjoamia mielenterveyspalveluita ei koettu kovinkaan hyödyllisiksi tai käytettäviksi. Tavoitettavuus, lähestyttävyys ja luotettavuus osa-alueista ainoastaan tavoitettavuus koettiin hyväksi. Koulussa toimivien mielenterveyttä edistävien aikuisten luotettavuus koettiin valitettavan huonona. Opettajat sekä rehtori koettiin koulussa vähiten luotettaviksi tahoiksi. Koulun tarjoamien mielenterveyspalveluiden hyödyllisyyden tai käytettävyyden kokemisessa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa tyttöjen ja poikien välillä. Tutkimuksessa selvisi kuitenkin, että pojat kokevat tyttöjä tilastollisesti merkitsevästi enemmän koulun aikuisten olevan heidän asioistaan aidosti kiinnostuneita ja tytöt taas toivoisivat poikia tilastollisesti merkitsevästi enemmän, että koulussa lisättäisiin keskustelua mielenterveydestä.
Tutkimusta mielenterveyden edistämisestä ja mielenterveyspalveluista on nuorten näkökulmasta tehty vähän, kun taas nuorten parissa toimivien aikuisten näkemyksiä on aiheen tiimoilta tutkittu enemmän. Koulun mielenterveyspalveluiden kohderyhmää ovat juuri ne nuoret, joista osaa tässäkin tutkimuksessa tutkittiin, joten nuorten ääntä pitäisi saada paremmin kuuluviin. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan oppilaat voisivat kokea heille tarjottavat mielenterveyspalvelut hyödyllisemmiksi ja heidän asioitaan koulussa käsittelevien aikuisten luottamuksellisuudessa olisi parannettavaa. Nuorten oma kokemus mielenterveydellisiin ongelmiin avun saamisesta tai sen hakemisen helppoudesta on tärkeää hyvän mielenterveyden ylläpitämisessä.
Tutkimuksen tulosten mukaan koulun tarjoamia mielenterveyspalveluita ei koettu kovinkaan hyödyllisiksi tai käytettäviksi. Tavoitettavuus, lähestyttävyys ja luotettavuus osa-alueista ainoastaan tavoitettavuus koettiin hyväksi. Koulussa toimivien mielenterveyttä edistävien aikuisten luotettavuus koettiin valitettavan huonona. Opettajat sekä rehtori koettiin koulussa vähiten luotettaviksi tahoiksi. Koulun tarjoamien mielenterveyspalveluiden hyödyllisyyden tai käytettävyyden kokemisessa ei havaittu tilastollisesti merkitsevää eroa tyttöjen ja poikien välillä. Tutkimuksessa selvisi kuitenkin, että pojat kokevat tyttöjä tilastollisesti merkitsevästi enemmän koulun aikuisten olevan heidän asioistaan aidosti kiinnostuneita ja tytöt taas toivoisivat poikia tilastollisesti merkitsevästi enemmän, että koulussa lisättäisiin keskustelua mielenterveydestä.
Tutkimusta mielenterveyden edistämisestä ja mielenterveyspalveluista on nuorten näkökulmasta tehty vähän, kun taas nuorten parissa toimivien aikuisten näkemyksiä on aiheen tiimoilta tutkittu enemmän. Koulun mielenterveyspalveluiden kohderyhmää ovat juuri ne nuoret, joista osaa tässäkin tutkimuksessa tutkittiin, joten nuorten ääntä pitäisi saada paremmin kuuluviin. Tämän tutkimuksen tulosten mukaan oppilaat voisivat kokea heille tarjottavat mielenterveyspalvelut hyödyllisemmiksi ja heidän asioitaan koulussa käsittelevien aikuisten luottamuksellisuudessa olisi parannettavaa. Nuorten oma kokemus mielenterveydellisiin ongelmiin avun saamisesta tai sen hakemisen helppoudesta on tärkeää hyvän mielenterveyden ylläpitämisessä.