Imeväisen ruoka-allergia ja suolistomikrobisto
Niemikotka, Anna (2020-03-13)
Imeväisen ruoka-allergia ja suolistomikrobisto
(13.03.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040710703
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040710703
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suolistomikrobiston varhaiseen kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä ja suolistomikrobiston koostumuksen yhteyttä ruoka-allergian riskiin. Tutkimus koostui kahdesta osatutkimuksesta, joista ensimmäisessä tutkittiin kliinisiä taustatietoja ja verrattiin niiden ilmenemistä ruoka-allergian kehittävillä sekä terveenä pysyvillä lapsilla. Toisessa osatutkimuksessa verrattiin terveenä pysyvien ja ruoka-allergian kehittävien lasten suolistomikrobistojen bakteerikoostumuksia analysoimalla yhden ja kuuden kuukauden iässä otettuja ulostenäytteitä.
Kliinisiä taustatekijöitä tutkittiin 293:lta henkilöltä joista 81 kehitti ruoka-allergian ja 212 ei kehittänyt mitään allergista sairautta. Taustatekijöitä tunnettiin runsaasti ja niitä vertailtiin tilastollisella mallilla. Mikrobistonäytteitä analysoitiin 22:lta henkilöltä joista 6 kehitti ruoka-allergian imeväisiässä ja 16 ei kehittänyt mitään allergista sairautta. Näytteistä tunnistettiin bakteeriryhmiä 16S-rRNA-geenin sekvensoinnilla.
Sukupuolella, lemmikin omistamisella ja ensimmäisen kuuden kuukauden aikana saadulla antibioottihoidolla oli tilastollisesti merkitsevä vaikutus ruoka-allergian riskiin. Sen sijaan syntymätavalla, perimällä, probioottien käytöllä eikä vastasyntyneen antibioottialtistuksen tai synnytyksenaikaisen antibioottihoidon nähty vaikuttavan merkittävästi ruoka-allergian riskiin. Näin ollen pääteltiin tiettyjen suolistomikrobiston kolonisaatioon vaikuttavien kliinisten tekijöiden vaikuttavan ruoka-allergian riskiin mikrobiston koostumusta muovaamalla.
Ruoka-allergisten ja terveiden suolistomikrobistojen koostumuksessa havaittiin eroja ja erot olivat suurimmat yhden kuukauden iässä otetuissa ulostenäytteissä. Erot kaventuivat kuuden kuukauden ikään mennessä, mistä pääteltiin suolistomikrobiston koostumuksen olevan ruoka-allergian puhkeamiseen vaikuttava tekijä.
Tutkimusten tulokset tukivat oletusta, että ruoka-allergian ja suolistomikrobiston koostumuksen välillä vallitsee yhteys. Tuon yhteyden parempi tunteminen auttaisi ehkäisemään ruoka-allergian kehittymistä.
Kliinisiä taustatekijöitä tutkittiin 293:lta henkilöltä joista 81 kehitti ruoka-allergian ja 212 ei kehittänyt mitään allergista sairautta. Taustatekijöitä tunnettiin runsaasti ja niitä vertailtiin tilastollisella mallilla. Mikrobistonäytteitä analysoitiin 22:lta henkilöltä joista 6 kehitti ruoka-allergian imeväisiässä ja 16 ei kehittänyt mitään allergista sairautta. Näytteistä tunnistettiin bakteeriryhmiä 16S-rRNA-geenin sekvensoinnilla.
Sukupuolella, lemmikin omistamisella ja ensimmäisen kuuden kuukauden aikana saadulla antibioottihoidolla oli tilastollisesti merkitsevä vaikutus ruoka-allergian riskiin. Sen sijaan syntymätavalla, perimällä, probioottien käytöllä eikä vastasyntyneen antibioottialtistuksen tai synnytyksenaikaisen antibioottihoidon nähty vaikuttavan merkittävästi ruoka-allergian riskiin. Näin ollen pääteltiin tiettyjen suolistomikrobiston kolonisaatioon vaikuttavien kliinisten tekijöiden vaikuttavan ruoka-allergian riskiin mikrobiston koostumusta muovaamalla.
Ruoka-allergisten ja terveiden suolistomikrobistojen koostumuksessa havaittiin eroja ja erot olivat suurimmat yhden kuukauden iässä otetuissa ulostenäytteissä. Erot kaventuivat kuuden kuukauden ikään mennessä, mistä pääteltiin suolistomikrobiston koostumuksen olevan ruoka-allergian puhkeamiseen vaikuttava tekijä.
Tutkimusten tulokset tukivat oletusta, että ruoka-allergian ja suolistomikrobiston koostumuksen välillä vallitsee yhteys. Tuon yhteyden parempi tunteminen auttaisi ehkäisemään ruoka-allergian kehittymistä.