Maahanmuuttajataustaisten lukio-opiskelijoiden merkityksellisiä kokemuksia koulunkäynnistä
Männistö, Aino (2020-03-12)
Maahanmuuttajataustaisten lukio-opiskelijoiden merkityksellisiä kokemuksia koulunkäynnistä
(12.03.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040914210
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040914210
Tiivistelmä
Tutkimuksessa tarkasteltiin maahanmuuttajataustaisten lukio-opiskelijoiden merkityksellisiä kokemuksia koulunkäynnistä. Aineistonkeruumenetelmänä toimi teemahaastattelu. Tutkimukseen haastateltiin yhdeksää maahanmuuttajataustaista nuorta neljästä Etelä-Suomen lukiosta. Haastateltavat olivat 16–20 -vuotiaita, ja heidän taustamaansa olivat Somalia (4), Irak (3), Kosovo (1) ja Thaimaa (1). Ensimmäisen polven maahanmuuttajia oli kuusi ja toisen polven maahanmuuttajia kolme. Haastateltavista kuusi oli naisia ja kolme miehiä. Tutkimusaineistolle tehtiin kaksi erillistä analyysia: ensin aineisto luokiteltiin laadullista sisällönanalyysia käyttäen, minkä jälkeen aineisto tyypiteltiin.
Tulokset jaettiin viiteen luokkaan: koulupolut, identiteetti ja kotoutuminen, kokemus kouluhyvinvoinnista, elämä lukion jälkeen sekä sinnikkyys. Nuorten koulupolut olivat enimmäkseen mutkattomia. He olivat tyytyväisiä tämänhetkisiin koulupolkuihinsa ja opiskelivat lukiossa omasta tahdostaan. Nuoret olivat kotoutuneet Suomeen onnistuneesti, ja jokaisen akkulturaatio oli lähimpänä integraatiota. Nuorten koulukokemukset olivat pääosin positiivisia. Koulun sosiaalisilla suhteilla, varsinkin koulukavereilla, oli suuri merkitys kouluhyvinvoinnille. Suurin osa koulunkäynnin haasteista liittyi lukio-opintoihin. Tulevaisuudessa nuoret halusivat opiskella korkeakoulussa ja tavoitella yhteiskunnassa arvostettuja ammatteja. Heidän kokemuksistaan välittyi sinnikkyys.
Nuoret jaettiin kolmeen opiskelijatyyppiin kokemustensa perusteella. Määrätietoisille opiskelijoille oli tyypillistä menestyksen tavoittelu ja suunnitelmallisuus. Ailahtelevia opiskelijoita yhdistivät opiskelumotivaation vaihtelut sekä koulukavereiden korostunut merkitys. Oppimiskeskeisille opiskelijoille oli ominaista oppimisen tärkeyden korostaminen. Tutkimuksen nuorten onnistunut kotoutuminen Suomeen vaikutti positiivisesti heidän koulupolkujensa kulkuun sekä kouluhyvinvointiin. Erityisesti koulukavereilla oli suuri merkitys kouluhyvinvoinnille, joten kouluissa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että kaikilla opiskelijoilla olisi koulutoverisuhteita. Tutkimuksessa nousi esille myös lukion kuormittavuus, joten on aiheellista pohtia, miten lukio voisi tukea maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita paremmin.
Tulokset jaettiin viiteen luokkaan: koulupolut, identiteetti ja kotoutuminen, kokemus kouluhyvinvoinnista, elämä lukion jälkeen sekä sinnikkyys. Nuorten koulupolut olivat enimmäkseen mutkattomia. He olivat tyytyväisiä tämänhetkisiin koulupolkuihinsa ja opiskelivat lukiossa omasta tahdostaan. Nuoret olivat kotoutuneet Suomeen onnistuneesti, ja jokaisen akkulturaatio oli lähimpänä integraatiota. Nuorten koulukokemukset olivat pääosin positiivisia. Koulun sosiaalisilla suhteilla, varsinkin koulukavereilla, oli suuri merkitys kouluhyvinvoinnille. Suurin osa koulunkäynnin haasteista liittyi lukio-opintoihin. Tulevaisuudessa nuoret halusivat opiskella korkeakoulussa ja tavoitella yhteiskunnassa arvostettuja ammatteja. Heidän kokemuksistaan välittyi sinnikkyys.
Nuoret jaettiin kolmeen opiskelijatyyppiin kokemustensa perusteella. Määrätietoisille opiskelijoille oli tyypillistä menestyksen tavoittelu ja suunnitelmallisuus. Ailahtelevia opiskelijoita yhdistivät opiskelumotivaation vaihtelut sekä koulukavereiden korostunut merkitys. Oppimiskeskeisille opiskelijoille oli ominaista oppimisen tärkeyden korostaminen. Tutkimuksen nuorten onnistunut kotoutuminen Suomeen vaikutti positiivisesti heidän koulupolkujensa kulkuun sekä kouluhyvinvointiin. Erityisesti koulukavereilla oli suuri merkitys kouluhyvinvoinnille, joten kouluissa tulisi kiinnittää huomiota siihen, että kaikilla opiskelijoilla olisi koulutoverisuhteita. Tutkimuksessa nousi esille myös lukion kuormittavuus, joten on aiheellista pohtia, miten lukio voisi tukea maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita paremmin.