RUSKEAN RASVAN AKTIVITEETTI DIAGNOSTISISSA FDG-PET-TUTKIMUKSISSA KÄYNEILLÄ POTILAILLA VUOSINA 2010-2016 (FDG-BAT)
Pesonen, Erik (2020-03-13)
RUSKEAN RASVAN AKTIVITEETTI DIAGNOSTISISSA FDG-PET-TUTKIMUKSISSA KÄYNEILLÄ POTILAILLA VUOSINA 2010-2016 (FDG-BAT)
Pesonen, Erik
(13.03.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040812006
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040812006
Tiivistelmä
Aineenvaihdunnallisesti aktiivinen ruskea rasvakudos kykenee lämmöntuotantoon energiaa kuluttamalla. Ruskea rasva aktivoituu kylmäaltistuksessa ja kylminä vuodenaikoina sekä esimerkiksi ruokailun seurauksena. Tehostunut ruskean rasvan aktiivisuus lisää elimistön perusaineenvaihduntaa ja voi parantaa sokeri- sekä rasva-arvoja. Ruskean rasvan aktiivisuutta stimuloimalla voitaisiin mahdollisesti ennaltaehkäistä ja hoitaa lihavuutta ja sen oheissairauksia.
Tutkimukseni tavoitteena oli verrata ruskean rasvan spontaania aktiivisuutta ulkolämpötilaan sekä selvittää, minkä ajan muutos ulkolämpötilassa korreloi vahvimmin ruskean rasvan aktiviteettiin.
Tutkimuksen aineistona toimivat positroniemissiotomografialla (PET) kuvatut diagnostiset potilaat. Kuvausajankohdiksi valittiin 10/2010–03/2011, 04/2015–09/2015 ja 10/2015– 03/2016. Sisäänottokriteereinä oli naissukupuoli ja 18–45 vuoden ikä. Kriteerit täyttäviä kuvauksia oli yhteensä 144 ja kuvattuja potilaita 128. Tutkittavilta mitattiin tietokoneohjelmalla solisluun yläpuolisen alueen fluorodeoksiglukoosin (FDG) kertymien SUVmax-arvot. Ulkolämpötilatiedot saatiin Ilmatieteen laitokselta.
Tutkimuksessa 30 kuvauksessa 144:stä (21 %) havaittiin aktiivista ruskeaa rasvaa. Vuoden pituisen ajanjakson (04/2015–03/2016) aikana aktiivisen ruskean rasvan esiintyvyys (18 %) oli tutkimuksessani korkeampaa kuin vastaavissa lämpimämmissä maissa tehdyissä tutkimuksissa. Lisäksi kuuden lämpimimmän ja kuuden kylmimmän kuukauden ajanjaksojen aktiivisen ruskean rasvan esiintyvyys oli sekä lämpimän (15 %) että kylmän ajanjakson (23 %) osalta korkeampaa. Kuukausikohtaisen aktiivisen ruskean rasvan esiintyvyyden ja ulkolämpötilojen välillä ei kuitenkaan havaittu merkittävää korrelaatiota. Havaintojen perusteella voitaneen päätellä, että Suomen kylmä ilmasto lisää aktiivisen ruskean rasvan esiintyvyyttä.
Tutkimukseni tavoitteena oli verrata ruskean rasvan spontaania aktiivisuutta ulkolämpötilaan sekä selvittää, minkä ajan muutos ulkolämpötilassa korreloi vahvimmin ruskean rasvan aktiviteettiin.
Tutkimuksen aineistona toimivat positroniemissiotomografialla (PET) kuvatut diagnostiset potilaat. Kuvausajankohdiksi valittiin 10/2010–03/2011, 04/2015–09/2015 ja 10/2015– 03/2016. Sisäänottokriteereinä oli naissukupuoli ja 18–45 vuoden ikä. Kriteerit täyttäviä kuvauksia oli yhteensä 144 ja kuvattuja potilaita 128. Tutkittavilta mitattiin tietokoneohjelmalla solisluun yläpuolisen alueen fluorodeoksiglukoosin (FDG) kertymien SUVmax-arvot. Ulkolämpötilatiedot saatiin Ilmatieteen laitokselta.
Tutkimuksessa 30 kuvauksessa 144:stä (21 %) havaittiin aktiivista ruskeaa rasvaa. Vuoden pituisen ajanjakson (04/2015–03/2016) aikana aktiivisen ruskean rasvan esiintyvyys (18 %) oli tutkimuksessani korkeampaa kuin vastaavissa lämpimämmissä maissa tehdyissä tutkimuksissa. Lisäksi kuuden lämpimimmän ja kuuden kylmimmän kuukauden ajanjaksojen aktiivisen ruskean rasvan esiintyvyys oli sekä lämpimän (15 %) että kylmän ajanjakson (23 %) osalta korkeampaa. Kuukausikohtaisen aktiivisen ruskean rasvan esiintyvyyden ja ulkolämpötilojen välillä ei kuitenkaan havaittu merkittävää korrelaatiota. Havaintojen perusteella voitaneen päätellä, että Suomen kylmä ilmasto lisää aktiivisen ruskean rasvan esiintyvyyttä.