Käännösalan kielitarpeet Suomessa
Säälehto, Isabell (2020-03-09)
Käännösalan kielitarpeet Suomessa
(09.03.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040812001
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040812001
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tarkoituksena oli selvittää käännösalan nykyisiä kielitarpeita Suomessa sekä saada ajankohtaista tietoa siitä, missä kielipareissa on tällä hetkellä kysyntää ja millaiset kielipalvelut ja käännöstoimeksiannot tyypillisimmin työllistävät kääntäjiä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää, kokevatko kääntäjät toimeksiantojensa määrän riittäväksi.
Tutkielman teoriaosuus sisältää tietoa kääntämisestä ammattina eli toisin sanoen kääntäjän toimenkuvasta, ammatin vaatimista kompetensseista, kääntäjien työoikeudellisesta asemasta sekä käännösalan nykynäkymistä. Kääntäjän toimenkuvasta kertovassa osuudessa käsitellään lisäksi kääntäjän työkieliä, erikoisalojen ja aihepiirituntemuksen merkitystä sekä tekstityyppien ja tekstilajien vaikutusta käännösprosessiin.
Tutkimuksen aineisto kerättiin verkkokyselyllä, joka lähetettiin Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton rekisterissä oleville kääntäjille. Kysymykset käsittelivät kääntäjillä vuonna 2019 olleita toimeksiantoja sekä heidän kokemuksiaan töiden riittävyydestä ja kielipariensa tarpeesta lähitulevaisuudessa. Kyselyyn vastasi yhteensä 158 henkilöä. Aineistoa analysoidaan pääasiassa kvantitatiivisesta näkökulmasta sekä yhtenä kokonaisuutena että kielikohtaisesti lukuun ottamatta kielipareja, joiden kohdalla vastaajia oli vain vähän. Näitä kielipareja analysoidaan kielikohtaisen osion viimeisessä luvussa ryhmittäin sen perusteella, mihin kieliryhmään kieliparin vieras kieli kuului.
Tulosten perusteella tutkimuksessa käsiteltyjen kieliparien tulevaisuuden näkymät olivat pääasiassa positiivisia ja suurin osa vastaajista koki, että heidän kielipareilleen on tarvetta käännösalalla, vaikkakin huolta tulevaisuudesta aiheuttivat muun muassa alan hintatason muutokset. Tuloksissa oli nähtävissä, että tiettyjen kieliparien kohdalla käännöstarve oli selvästi suurempaa kuin toisissa kielipareissa ja että kääntäjistä oli joidenkin kieliparien kohdalla jopa pulaa. Suurin osa vastaajista myös koki toimeksiantojen määrän riittäväksi, vaikka kokemuksiin töiden riittävyydestä vaikuttivatkin muun muassa työuran pituus, työmuoto ja toimiminen pää- tai sivutoimisena kääntäjänä. Tyypillisiä toimeksiantoja vastaajilla olivat asiatekstikäännökset, kielentarkistus ja oikoluku, ja käännösten tavallisimpia aihepiirejä juridiikka, markkinointi ja tekniset tekstit. Kirjallisuuden kääntäjät puolestaan olivat tehneet melko tasaisesti sekä kaunokirjallisuuden että tietokirjallisuuden kääntämistä kaunokirjallisuuden kuitenkin ollen hieman yleisempää, kun taas AV-käännöksissä eniten oli tehty TV-ohjelmien ja dokumenttien käännöksiä.
Tutkielman teoriaosuus sisältää tietoa kääntämisestä ammattina eli toisin sanoen kääntäjän toimenkuvasta, ammatin vaatimista kompetensseista, kääntäjien työoikeudellisesta asemasta sekä käännösalan nykynäkymistä. Kääntäjän toimenkuvasta kertovassa osuudessa käsitellään lisäksi kääntäjän työkieliä, erikoisalojen ja aihepiirituntemuksen merkitystä sekä tekstityyppien ja tekstilajien vaikutusta käännösprosessiin.
Tutkimuksen aineisto kerättiin verkkokyselyllä, joka lähetettiin Suomen kääntäjien ja tulkkien liiton rekisterissä oleville kääntäjille. Kysymykset käsittelivät kääntäjillä vuonna 2019 olleita toimeksiantoja sekä heidän kokemuksiaan töiden riittävyydestä ja kielipariensa tarpeesta lähitulevaisuudessa. Kyselyyn vastasi yhteensä 158 henkilöä. Aineistoa analysoidaan pääasiassa kvantitatiivisesta näkökulmasta sekä yhtenä kokonaisuutena että kielikohtaisesti lukuun ottamatta kielipareja, joiden kohdalla vastaajia oli vain vähän. Näitä kielipareja analysoidaan kielikohtaisen osion viimeisessä luvussa ryhmittäin sen perusteella, mihin kieliryhmään kieliparin vieras kieli kuului.
Tulosten perusteella tutkimuksessa käsiteltyjen kieliparien tulevaisuuden näkymät olivat pääasiassa positiivisia ja suurin osa vastaajista koki, että heidän kielipareilleen on tarvetta käännösalalla, vaikkakin huolta tulevaisuudesta aiheuttivat muun muassa alan hintatason muutokset. Tuloksissa oli nähtävissä, että tiettyjen kieliparien kohdalla käännöstarve oli selvästi suurempaa kuin toisissa kielipareissa ja että kääntäjistä oli joidenkin kieliparien kohdalla jopa pulaa. Suurin osa vastaajista myös koki toimeksiantojen määrän riittäväksi, vaikka kokemuksiin töiden riittävyydestä vaikuttivatkin muun muassa työuran pituus, työmuoto ja toimiminen pää- tai sivutoimisena kääntäjänä. Tyypillisiä toimeksiantoja vastaajilla olivat asiatekstikäännökset, kielentarkistus ja oikoluku, ja käännösten tavallisimpia aihepiirejä juridiikka, markkinointi ja tekniset tekstit. Kirjallisuuden kääntäjät puolestaan olivat tehneet melko tasaisesti sekä kaunokirjallisuuden että tietokirjallisuuden kääntämistä kaunokirjallisuuden kuitenkin ollen hieman yleisempää, kun taas AV-käännöksissä eniten oli tehty TV-ohjelmien ja dokumenttien käännöksiä.