Tutkimus suomalaisten erityisluokanopettajien työuupumuksen tilasta : "siis pidän työstäni, enkä haluaisi muuta tehdä, mutta olen ihan loppu"
Kannosto, Jenna; Virta, Marko (2020-03-19)
Tutkimus suomalaisten erityisluokanopettajien työuupumuksen tilasta : "siis pidän työstäni, enkä haluaisi muuta tehdä, mutta olen ihan loppu"
Kannosto, Jenna
Virta, Marko
(19.03.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040710693
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040710693
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin, kokevatko suomalaiset erityisluokanopettajat työuupumuksen
tunnetta. Lisäksi selvitettiin, onko sukupuolella, työkokemuksella ja työpaikan sijainnilla
yhteyttä työuupumuksen tunteen kokemiseen. Tutkimuksessa saatiin myös selville työhön
liittyviä uuvuttavia tekijöitä erityisluokanopettajan ammatissa.
Tutkimus on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Aineisto analysoitiin IMB SPSS
Statistic 26-ohjelmalla. Työuupumusta mitattiin MBI (Maslach Burnout Inventory) -mittarin
avulla. Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselynä tammikuussa 2020. Kyselylomakkeet
lähetettiin sähköpostitse OAJ:n aluetoimijoiden puheenjohtajille sekä SEL.ry:n
puheenjohtajalle. Heitä pyydettiin jakamaan kyselyä eteenpäin jäsenistölleen. Lisäksi kysely
jaettiin ”erkkamaikat” ja ”erityisopettajat” Facebook-ryhmiin. Kyselyyn vastasi 151
erityisluokanopettajaa, joista kymmenen oli miehiä ja 141 oli naisia. Vastauksia kyselyyn
saatiin jokaisesta Suomen maakunnasta.
Tutkimustulokset osoittivat, että erityisluokanopettajat ovat uupuneita. Kyselyyn
vastanneista erityisluokanopettajista joka toinen koki uupumuksen tunnetta ja joka kolmas
oli uupunut. Sukupuolten välinen vertailu työuupumuksen tunteen kokemisessa ei ollut
kannattavaa epätasaisen sukupuolijakauman vuoksi. Lisäksi työkokemuksella eikä
työpaikan sijainnilla ollut tilastollista merkitsevyyttä työuupumuksen tunteen kokemisessa.
Työkokemuksella ei ollut tilastollista merkitsevyyttä, sillä kaikissa ”työkokemusjoukoissa”
koettiin uupumuksen tunnetta.
Tutkimuksessa selvisi, että erityisluokanopettajia uuvuttavia tekijöitä ovat kollegoiden ja
esimiehen tuen puute, haastavat oppilaat sekä muut lisääntyneet asiat työssä, jotka vievät
aikaa opettamiselta. Tutkimustuloksen mukaan erityisluokanopettajien tilanne Suomessa on
huolestuttava. Erityisluokanopettajat ovat uupuneita, joten toimenpiteitä tilanteen
parantamiseen olisi syytä selvittää ja heidän työssä jaksamista tulisi edistää kaikin
mahdollisin keinoin. Koulutuksesta ei tulisi enää leikata, vaan resursseja tulisi lisätä
kouluihin. Erityisluokanopettajilla tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa, kun erityisopetukseen
liittyviä muutoksia tehdään.
Asiasanat: erityisluokanopettaja, erityisopetus, työuupumus, stressi, työhyvinvointi
tunnetta. Lisäksi selvitettiin, onko sukupuolella, työkokemuksella ja työpaikan sijainnilla
yhteyttä työuupumuksen tunteen kokemiseen. Tutkimuksessa saatiin myös selville työhön
liittyviä uuvuttavia tekijöitä erityisluokanopettajan ammatissa.
Tutkimus on kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus. Aineisto analysoitiin IMB SPSS
Statistic 26-ohjelmalla. Työuupumusta mitattiin MBI (Maslach Burnout Inventory) -mittarin
avulla. Tutkimus toteutettiin Webropol-kyselynä tammikuussa 2020. Kyselylomakkeet
lähetettiin sähköpostitse OAJ:n aluetoimijoiden puheenjohtajille sekä SEL.ry:n
puheenjohtajalle. Heitä pyydettiin jakamaan kyselyä eteenpäin jäsenistölleen. Lisäksi kysely
jaettiin ”erkkamaikat” ja ”erityisopettajat” Facebook-ryhmiin. Kyselyyn vastasi 151
erityisluokanopettajaa, joista kymmenen oli miehiä ja 141 oli naisia. Vastauksia kyselyyn
saatiin jokaisesta Suomen maakunnasta.
Tutkimustulokset osoittivat, että erityisluokanopettajat ovat uupuneita. Kyselyyn
vastanneista erityisluokanopettajista joka toinen koki uupumuksen tunnetta ja joka kolmas
oli uupunut. Sukupuolten välinen vertailu työuupumuksen tunteen kokemisessa ei ollut
kannattavaa epätasaisen sukupuolijakauman vuoksi. Lisäksi työkokemuksella eikä
työpaikan sijainnilla ollut tilastollista merkitsevyyttä työuupumuksen tunteen kokemisessa.
Työkokemuksella ei ollut tilastollista merkitsevyyttä, sillä kaikissa ”työkokemusjoukoissa”
koettiin uupumuksen tunnetta.
Tutkimuksessa selvisi, että erityisluokanopettajia uuvuttavia tekijöitä ovat kollegoiden ja
esimiehen tuen puute, haastavat oppilaat sekä muut lisääntyneet asiat työssä, jotka vievät
aikaa opettamiselta. Tutkimustuloksen mukaan erityisluokanopettajien tilanne Suomessa on
huolestuttava. Erityisluokanopettajat ovat uupuneita, joten toimenpiteitä tilanteen
parantamiseen olisi syytä selvittää ja heidän työssä jaksamista tulisi edistää kaikin
mahdollisin keinoin. Koulutuksesta ei tulisi enää leikata, vaan resursseja tulisi lisätä
kouluihin. Erityisluokanopettajilla tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa, kun erityisopetukseen
liittyviä muutoksia tehdään.
Asiasanat: erityisluokanopettaja, erityisopetus, työuupumus, stressi, työhyvinvointi