Propaganda ja EU:n itäinen kumppanuus : Kehysanalyysi vuosilta 2014-2018
Lappalainen, Emma (2020-03-25)
Propaganda ja EU:n itäinen kumppanuus : Kehysanalyysi vuosilta 2014-2018
(25.03.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040810834
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040810834
Tiivistelmä
Vuoden 2014 keväällä Venäjä järjesti Krimin niemimaalla, Ukrainassa, laittoman kansanäänestyksen, jonka seurauksena niemimaa miehitettiin. Samoihin aikoihin unionin valta vaihtui, ja uusi komissio alkoi katsoa EU:n ulkopolitiikkaa itäisissä kumppanuusmaissa, entisissä neuvostotasavalloissa, uusin silmin.
Näennäisen vaivaton ja veretön aluevaltaus EU:n rajoilla hämmensi ja antoi pontta uusille ulko- ja turvallisuuspoliittisille tarkasteluille ja linjauksille tutkielmani tarkasteluvuosina 2014-2018. Myös muut unionin sisäiset ja ulkoiset tapahtumat tarkasteluaikana, kuten esimerkiksi terroristi-iskujen sarjat Euroopassa, vaikuttivat ulkopolitiikan kehittämiseen, sekä uusien strategioiden ja teorioiden tarpeeseen.
Puheenaiheeksi ulkopoliittiseen ja erityisesti itäisiä kumppaneita koskevaan keskusteluun näinä aikoina nousi propaganda, joka tarkastelukauden aikana vaihtelevasti huomiota EU:n ulkopolitiikassa ja julkisessa keskustelussa. Tutkielmani keskittyy tähän teemaan, ja kysyy, millaisia kehyksiä propagandasta itäisen kumppanuuden maissa EU:n instituutiot rakensivat julkaisuissaan?
Tutkielmani metodina on kehysanalyysi. Kehysteorian lähtökohta on, että mille tahansa viestille valittu kehys määrittää sitä, miten vastaanottaja sen tulkitsee, ja kehysten tunnistaminen on edellytys piilevien, viestijän tiedostamien tai tiedostamattomien pyrkimysten ymmärtämiselle. Kehykset rakentuvat ilmiölle annetusta kontekstista, sen merkityksen arvioinnista ja ongelmalle annetuista ratkaisuehdotuksista.
Aiheena kolmansien osapuolten levittämään propagandaan yhdistyy monia teemoja, jotka lisäävät ymmärrystä tästä myrskyisästä ajasta Euroopassa ja EU:n reaktioista ajan haasteisiin. Keskeisimpiä kehyksiä, joissa EU käsittelee propagandaa tarkasteluajankohtana ovat Ukrainan konflikti, viestinnän ja julkisen diplomatian haasteet, informaatiosota ja hybridiuhat. Näissä kaikissa kehyksissä yhdistyy, mutta ne painottavat eri tavoilla EU:n pyrkimyksiä hallita informaatioympäristöä ja fyysistä ympäristöä, sekä pyrkimystä ylläpitää liberaalin rauhan turvallisuuskulttuuria Euroopassa, kumppanuusmaissa ja koko maailmassa.
Näennäisen vaivaton ja veretön aluevaltaus EU:n rajoilla hämmensi ja antoi pontta uusille ulko- ja turvallisuuspoliittisille tarkasteluille ja linjauksille tutkielmani tarkasteluvuosina 2014-2018. Myös muut unionin sisäiset ja ulkoiset tapahtumat tarkasteluaikana, kuten esimerkiksi terroristi-iskujen sarjat Euroopassa, vaikuttivat ulkopolitiikan kehittämiseen, sekä uusien strategioiden ja teorioiden tarpeeseen.
Puheenaiheeksi ulkopoliittiseen ja erityisesti itäisiä kumppaneita koskevaan keskusteluun näinä aikoina nousi propaganda, joka tarkastelukauden aikana vaihtelevasti huomiota EU:n ulkopolitiikassa ja julkisessa keskustelussa. Tutkielmani keskittyy tähän teemaan, ja kysyy, millaisia kehyksiä propagandasta itäisen kumppanuuden maissa EU:n instituutiot rakensivat julkaisuissaan?
Tutkielmani metodina on kehysanalyysi. Kehysteorian lähtökohta on, että mille tahansa viestille valittu kehys määrittää sitä, miten vastaanottaja sen tulkitsee, ja kehysten tunnistaminen on edellytys piilevien, viestijän tiedostamien tai tiedostamattomien pyrkimysten ymmärtämiselle. Kehykset rakentuvat ilmiölle annetusta kontekstista, sen merkityksen arvioinnista ja ongelmalle annetuista ratkaisuehdotuksista.
Aiheena kolmansien osapuolten levittämään propagandaan yhdistyy monia teemoja, jotka lisäävät ymmärrystä tästä myrskyisästä ajasta Euroopassa ja EU:n reaktioista ajan haasteisiin. Keskeisimpiä kehyksiä, joissa EU käsittelee propagandaa tarkasteluajankohtana ovat Ukrainan konflikti, viestinnän ja julkisen diplomatian haasteet, informaatiosota ja hybridiuhat. Näissä kaikissa kehyksissä yhdistyy, mutta ne painottavat eri tavoilla EU:n pyrkimyksiä hallita informaatioympäristöä ja fyysistä ympäristöä, sekä pyrkimystä ylläpitää liberaalin rauhan turvallisuuskulttuuria Euroopassa, kumppanuusmaissa ja koko maailmassa.