HPV-infektio suun levyepiteelidysplasiassa
Kruuti, Henna (2020-03-30)
HPV-infektio suun levyepiteelidysplasiassa
(30.03.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040812005
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020040812005
Tiivistelmä
Tämä syventävien opintojen työ käsittelee HPV:n (human papillomavirus, ihmisen papilloomavirus) esiintyvyyttä suusyövän esiasteissa, epiteelidysplasioissa. Työn tarkoituksena oli selvittää olemassa oleva kirjallisuus HPV:n esiintyvyydestä suun epiteelidysplasioissa sekä HPV:lle tyypillisestä histologisesta näkymästä. Tiettyjen HPV-tyyppien tiedetään liittyvän syövän syntyyn pään ja kaulan alueella, mutta luonnollista taudin kulkua suussa ei tunneta vielä tarkasti. On todettu, että suusyövän esiasteissa, levyepiteelidysplasioissa esiintyy normaalia limakalvoa enemmän HPV:ta, mutta tutkimusnäyttö HPV:n roolista suusyövän karsinogeneesissä on vähäistä ja roolin merkitys on epäselvä.
Saatavilla olevan aineiston tutkimiseksi suoritettiin tiedonhaku PubMed- ja Embase-tietokannoista. Tiedonhaulla löydettiin 186 artikkelia PubMed-tietokannasta ja 310 artikkelia Embase-tietokannasta. Lopulliseksi aineistoksi valikoitui 28 artikkelia, joista kaksi oli meta-analyysejä.
Näiden artikkelien tutkimusten mukaan 0 – 100 %:ssa (keskiarvo 44 %, mediaani 37 %) suun levyepiteelidysplasioista on havaittavissa HPV:ta. Yleisimmin HPV:ta löydettiin kielessä ja posken limakalvolla sijaitsevista dysplasioista. Tutkimuksista puolet tutki kolmea tai useampaa genotyyppiä. Tutkimukset löysivät eniten HPV-16 ja toisiksi eniten HPV-18 genotyyppiä. Näytteenottomenetelmänä 88 %:ssa tutkimuksista oli kudosnäyte. HPV-positiivisuuden tunnistamiseksi käytettiin yleisimmin polymeraasiketjureaktiota (PCR), p16-immunohistokemiaa tai DNA in situ -hybridisaatiota.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että HPV-DNA:ta ilmenee suun epiteelidysplasiamuutoksissa. Tutkimuksissa ei kuitenkaan osoiteta, että HPV on muutosten etiologinen tekijä tai onko HPV-positiivisuudella vaikutusta malignisoitumiseen. Kliinisessä potilastyössä suun limakalvojen tutkiminen ja muutosten tunnistaminen on oleellinen osa hammaslääkärin tekemää tutkimusta. Toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että esimerkiksi seurantavälin tai ennusteen kannalta olisi merkityksellistä tunnistaa HPV suusyövän esiastemuutoksista.
Saatavilla olevan aineiston tutkimiseksi suoritettiin tiedonhaku PubMed- ja Embase-tietokannoista. Tiedonhaulla löydettiin 186 artikkelia PubMed-tietokannasta ja 310 artikkelia Embase-tietokannasta. Lopulliseksi aineistoksi valikoitui 28 artikkelia, joista kaksi oli meta-analyysejä.
Näiden artikkelien tutkimusten mukaan 0 – 100 %:ssa (keskiarvo 44 %, mediaani 37 %) suun levyepiteelidysplasioista on havaittavissa HPV:ta. Yleisimmin HPV:ta löydettiin kielessä ja posken limakalvolla sijaitsevista dysplasioista. Tutkimuksista puolet tutki kolmea tai useampaa genotyyppiä. Tutkimukset löysivät eniten HPV-16 ja toisiksi eniten HPV-18 genotyyppiä. Näytteenottomenetelmänä 88 %:ssa tutkimuksista oli kudosnäyte. HPV-positiivisuuden tunnistamiseksi käytettiin yleisimmin polymeraasiketjureaktiota (PCR), p16-immunohistokemiaa tai DNA in situ -hybridisaatiota.
Tulosten perusteella voidaan todeta, että HPV-DNA:ta ilmenee suun epiteelidysplasiamuutoksissa. Tutkimuksissa ei kuitenkaan osoiteta, että HPV on muutosten etiologinen tekijä tai onko HPV-positiivisuudella vaikutusta malignisoitumiseen. Kliinisessä potilastyössä suun limakalvojen tutkiminen ja muutosten tunnistaminen on oleellinen osa hammaslääkärin tekemää tutkimusta. Toistaiseksi ei ole näyttöä siitä, että esimerkiksi seurantavälin tai ennusteen kannalta olisi merkityksellistä tunnistaa HPV suusyövän esiastemuutoksista.