Näkökulmia ihmiskeskeiseen ja hyvään digitaaliseen hallintoon - esimerkkinä automaattinen päätöksenteko
Laitinen, Iiris (2020-03-09)
Näkökulmia ihmiskeskeiseen ja hyvään digitaaliseen hallintoon - esimerkkinä automaattinen päätöksenteko
Laitinen, Iiris
(09.03.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020041516629
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020041516629
Tiivistelmä
Tämä tutkielma käsittelee digitaalisen ajan hallinto-oikeuden kohtaamia haasteita kolmen näkökohdan avulla: ihmiskeskeisyyden vaatimuksen, menettelyllisen hyvän hallinnon ja automaattisen päätöksenteon. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää millainen menettelyllinen hyvä hallinto palvelisi parhaiten ihmiskeskeisyyden ja muiden automaattiselle päätöksenteolle asetettujen tavoitteiden toteuttamista. Tavoitteena oli näin antaa de lege ferenda -näkökulmia huomioitavaksi myös mahdollisen automaattisesta päätöksenteosta säädettävän yleislainsäädännön kannalta. Lähestymistavaltaan tutkielma on normatiivista lainsäädäntötutkimusta yhdistettynä oikeusdogmatiikkaan sekä oikeusteoreettisiin ja -filosofisiin huomioihin.
Ihmiskeskeisyyden vaatimusta työssä pohditaan yrittäen etsiä tapoja ymmärtää se digitaalisen ajan hallinto-oikeudessa. Automaattiselle päätöksenteolle annettuja perusteita ja tavoitteita työssä tarkastellaan kahden lakihankkeen ja kahden laillisuusvalvojien kannanoton perusteella. Jotta hyvän hallinnon menettelyllisten elementtien riittävyyteen ihmiskeskeisyyden ja vuoro-vaikutuksellisuuden turvaamiseksi tulevassa voitiin tutkielmassa ottaa kantaa, jäsennetään siinä myös yksilön aseman kehitystä hallinto-oikeudessa.
Automaattista päätöksentekoa koskevista lakihankkeista lausuntoineen ja laillisuusvalvojien kannanotoista ilmeni, että viranomaisilla on tahtotila saada automaattisesta päätöksenteosta säännellyksi niin, että se mahdollistaa toiminnan kehittämisen teknologian tarjoamien mahdol-lisuuksien kasvaessa. Ihmiskeskeisyys hahmotetaan työssä lopulta asiakaskeskeisyytenä sekä syvällisempänä ihmisen olemusta ja paikkaa teknologian ja oikeuden kohtaamisen kehityksessä koskevana pohdintana.
Menettelyllistä hyvää hallintoa työssä tarkasteltiin erityisesti sen kommunikatiivisuuden ja vuorovaikutuksellisuuden ulottuvuuden kannalta. Oikeuden ja teknologian kohtaamisesta tehtyjen huomioiden ja eriteltyjen tavoitteiden valossa työssä päädytään toteamaan, ettei menettelyllinen hyvä hallinto nykyisellään välttämättä riitä turvaamaan sille asetettuja päämääriä. Silti sen ulottuvuuksia on mahdollista syventää digitaalisen hallinto-oikeuden ajassa. Tämän rinnalle tut-kielmassa päädytään ehdottamaan proaktiivista lähestymistapaa automaattisesta päätöksenteosta säätämiseen, jotta ihmiskeskeinen hyvä hallinto ja läpinäkyvyys kyetään turvaamaan. Eräänä huomiona työssä myös pohditaan käyttäytymistieteen löydöksien hyödyntämistä hallintomenettelyssä digitaalisessa ympäristössä.
Ihmiskeskeisyyden vaatimusta työssä pohditaan yrittäen etsiä tapoja ymmärtää se digitaalisen ajan hallinto-oikeudessa. Automaattiselle päätöksenteolle annettuja perusteita ja tavoitteita työssä tarkastellaan kahden lakihankkeen ja kahden laillisuusvalvojien kannanoton perusteella. Jotta hyvän hallinnon menettelyllisten elementtien riittävyyteen ihmiskeskeisyyden ja vuoro-vaikutuksellisuuden turvaamiseksi tulevassa voitiin tutkielmassa ottaa kantaa, jäsennetään siinä myös yksilön aseman kehitystä hallinto-oikeudessa.
Automaattista päätöksentekoa koskevista lakihankkeista lausuntoineen ja laillisuusvalvojien kannanotoista ilmeni, että viranomaisilla on tahtotila saada automaattisesta päätöksenteosta säännellyksi niin, että se mahdollistaa toiminnan kehittämisen teknologian tarjoamien mahdol-lisuuksien kasvaessa. Ihmiskeskeisyys hahmotetaan työssä lopulta asiakaskeskeisyytenä sekä syvällisempänä ihmisen olemusta ja paikkaa teknologian ja oikeuden kohtaamisen kehityksessä koskevana pohdintana.
Menettelyllistä hyvää hallintoa työssä tarkasteltiin erityisesti sen kommunikatiivisuuden ja vuorovaikutuksellisuuden ulottuvuuden kannalta. Oikeuden ja teknologian kohtaamisesta tehtyjen huomioiden ja eriteltyjen tavoitteiden valossa työssä päädytään toteamaan, ettei menettelyllinen hyvä hallinto nykyisellään välttämättä riitä turvaamaan sille asetettuja päämääriä. Silti sen ulottuvuuksia on mahdollista syventää digitaalisen hallinto-oikeuden ajassa. Tämän rinnalle tut-kielmassa päädytään ehdottamaan proaktiivista lähestymistapaa automaattisesta päätöksenteosta säätämiseen, jotta ihmiskeskeinen hyvä hallinto ja läpinäkyvyys kyetään turvaamaan. Eräänä huomiona työssä myös pohditaan käyttäytymistieteen löydöksien hyödyntämistä hallintomenettelyssä digitaalisessa ympäristössä.