Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma Ylen uutisartikkeleissa vuosina 2016 - 2020
Forma, Mikko (2020-03-18)
Perusopetuksen uusi opetussuunnitelma Ylen uutisartikkeleissa vuosina 2016 - 2020
Forma, Mikko
(18.03.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020041516637
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020041516637
Tiivistelmä
Tutkielma tarkastelee perusopetuksen opetussuunnitelmasta käytyä julkista keskustelua. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, minkälaisia kannanottoja perusopetuksen opetussuunnitelmasta on julkisuudessa esitetty ja millaisilla tavoilla kantoja perustellaan, miten kannanottajan asema mahdollisesti vaikuttaa kantaan, millä tavalla kielitietoisuus näkyy julkisessa keskustelussa, mitä onnistuneita ja epäonnistuneita puolia uudessa opetussuunnitelmassa nähdään sekä nostaa esiin aiheeseen liittyviä jatkotutkimusta vaativia kysymyksiä.
Tutkielman aineisto on kerätty Ylen internetsivuilla kirjoitettuna julkaistuista uutisartikkeleista vuoden 2016 ja helmikuun 2020 välillä. Aineistossa on yhteensä 23 uutisartikkelia, jotka käsittelevät perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Aineistoa tarkastellaan tutkielmassa diskurssianalyysin, bahtinilaisen dialogin sekä kouluja koskevien vaikeiden ongelmien taustateorian triangulaatiolla.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että kielitietoisuuden ilmeneminen vaikuttaa olevan julkisessa keskustelussa enemmän implisiittistä kuin eksplisiittistä. Uudesta perusopetuksen opetussuunnitelmasta keskustelevat ihmiset ovat tutkimuksen perusteella vahvasti sidoksissa asemaansa ja taustaansa, diskurssianalyysissä tekstistä nousi esiin viisi erilaista diskurssia: moittiva, kehuva, lääketieteellinen, opettajien ammattijärjestön ääni sekä hallitsijan diskurssi. Opetussuunnitelmassa nähtävät onnistumiset ja epäonnistumiset ovat osittain limittäisiä: itseohjautuvuus, omaehtoisuus ja luokkatilojen ja oppilasryhmien aiempaa suurempi muokattavuus saavat sekä kehuja että moitteita. Lääketieteellisessä diskurssissa oppilaiden psyykkisen terveyden heikkeneminen liitetään opetussuunnitelman toteuttamiseen.
Moittivan diskurssin edustajat olivat pääosin oppilaiden vanhempia ja anonyymeja, julkisen kritiikin antamista pelkääviä opettajia. Kehuvan diskurssin edustajissa oli paljon rehtoreita ja opetussuunnitelman toteuttamisesta vastaavia ylempiä viranomaisia, lääketieteellinen diskurssi oli kriittinen uuden opetussuunnitelman seurauksia kohtaan ja sen edustajat olivat lastenpsykiatreja, opettajien ammattijärjestön ääntä edustivat OAJ:n puheenvuorot ja niissä painottuivat ammatilliset edut, hallitsijan diskurssia edusti Opetushallitus, joka näki mahdolliset ongelmat poikkeuksetta jossakin muualla kuin itse opetussuunnitelmassa tai Opetushallituksessa.
Asiasanat: perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, diskurssianalyysi, kielitietoisuus
Tutkielman aineisto on kerätty Ylen internetsivuilla kirjoitettuna julkaistuista uutisartikkeleista vuoden 2016 ja helmikuun 2020 välillä. Aineistossa on yhteensä 23 uutisartikkelia, jotka käsittelevät perusopetuksen opetussuunnitelmaa. Aineistoa tarkastellaan tutkielmassa diskurssianalyysin, bahtinilaisen dialogin sekä kouluja koskevien vaikeiden ongelmien taustateorian triangulaatiolla.
Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, että kielitietoisuuden ilmeneminen vaikuttaa olevan julkisessa keskustelussa enemmän implisiittistä kuin eksplisiittistä. Uudesta perusopetuksen opetussuunnitelmasta keskustelevat ihmiset ovat tutkimuksen perusteella vahvasti sidoksissa asemaansa ja taustaansa, diskurssianalyysissä tekstistä nousi esiin viisi erilaista diskurssia: moittiva, kehuva, lääketieteellinen, opettajien ammattijärjestön ääni sekä hallitsijan diskurssi. Opetussuunnitelmassa nähtävät onnistumiset ja epäonnistumiset ovat osittain limittäisiä: itseohjautuvuus, omaehtoisuus ja luokkatilojen ja oppilasryhmien aiempaa suurempi muokattavuus saavat sekä kehuja että moitteita. Lääketieteellisessä diskurssissa oppilaiden psyykkisen terveyden heikkeneminen liitetään opetussuunnitelman toteuttamiseen.
Moittivan diskurssin edustajat olivat pääosin oppilaiden vanhempia ja anonyymeja, julkisen kritiikin antamista pelkääviä opettajia. Kehuvan diskurssin edustajissa oli paljon rehtoreita ja opetussuunnitelman toteuttamisesta vastaavia ylempiä viranomaisia, lääketieteellinen diskurssi oli kriittinen uuden opetussuunnitelman seurauksia kohtaan ja sen edustajat olivat lastenpsykiatreja, opettajien ammattijärjestön ääntä edustivat OAJ:n puheenvuorot ja niissä painottuivat ammatilliset edut, hallitsijan diskurssia edusti Opetushallitus, joka näki mahdolliset ongelmat poikkeuksetta jossakin muualla kuin itse opetussuunnitelmassa tai Opetushallituksessa.
Asiasanat: perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet, diskurssianalyysi, kielitietoisuus