Avoimen yliopiston opiskelijat vuonna 2018 – opiskelijoiden taustat ja opintomotiivit
Tuomola, Emma (2020-02-12)
Avoimen yliopiston opiskelijat vuonna 2018 – opiskelijoiden taustat ja opintomotiivit
Tuomola, Emma
(12.02.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020041516649
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020041516649
Tiivistelmä
Tutkimuksessa selvitettiin Suomen avoimen yliopiston opiskelijoiden taustoja sekä opintomotiiveja vuodelta 2018. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää avoimen yliopiston nykytilaa – minkälaista väestöä avoimessa yliopistossa opiskelee, ja minkälaiset heidän opintomotiivinsa ovat opiskella avoimessa yliopistossa. Lisäksi tutkittiin opiskelijan iän, sukupuolen, koulutustason, sosioekonomisen aseman ja vanhempien koulutustason yhteyksiä opiskelijan opintomotiiveihin. Avointa yliopistoa on tutkittu varsin runsaasti, mutta tämän tutkimuksen avulla saadaan kattavaa, koko maan laajuista tietoa, jättämättä mitään kieliryhmää ulkopuolelle.
Tutkimus toteutettiin määrällisin menetelmin. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella ympäri Suomen avoimia yliopistoja ja se koostuu 4709:sta vastauksesta. Kyselyssä oli monivalintaväittämiä, Likert-asteikollisia kysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Tutkimuksen aineistoa käsiteltiin tilastollisin menetelmin SPSS-ohjelmalla.
Tutkimuksen tulosten perusteella suurin osa opiskelijoista on naisia, mutta heidän ikänsä ja koulutustasonsa on hieman kohonnut aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna. Suurin osa avoimen yliopiston opiskelijoista on sosioekonomiselta statukseltaan opiskelijoita, työntekijöitä tai ylempiä toimihenkilöitä. Työntekijöiden osuus on kasvanut vuosituhannen vaihteeseen nähden, samoin opiskelijoiden palkkataso on noussut. Lisäksi opiskelijoiden vanhempien koulutustaso on kohonnut verrattuna 2000-luvun alun tietoihin. Yleisimmät koulutusalat avoimessa yliopistossa ovat edelleenkin kasvatustieteelliset, yhteiskuntatieteelliset ja humanistiset aineet, mutta niiden rinnalle ovat nousseet psykologian ja kauppatieteiden oppiala. Tutkimuksen analyysivaiheessa tunnistettiin viisi erilaista opiskelumotiiviluokkaa. Motiiviluokat olivat tutkintotavoitteellisuus, ammatillinen hyöty, ammatillinen kehittyminen, itsensä kehittäminen sekä tutkinto-opiskeluihin jonotus. Viimeisintä näistä ei ole muissa tutkimuksissa suoranaisesti tunnistettu, mikä luo tälle ryhmälle erityislaatuisen aseman.
Tutkimus toteutettiin määrällisin menetelmin. Aineisto kerättiin strukturoidulla kyselylomakkeella ympäri Suomen avoimia yliopistoja ja se koostuu 4709:sta vastauksesta. Kyselyssä oli monivalintaväittämiä, Likert-asteikollisia kysymyksiä sekä avoimia kysymyksiä. Tutkimuksen aineistoa käsiteltiin tilastollisin menetelmin SPSS-ohjelmalla.
Tutkimuksen tulosten perusteella suurin osa opiskelijoista on naisia, mutta heidän ikänsä ja koulutustasonsa on hieman kohonnut aikaisempiin tutkimuksiin verrattuna. Suurin osa avoimen yliopiston opiskelijoista on sosioekonomiselta statukseltaan opiskelijoita, työntekijöitä tai ylempiä toimihenkilöitä. Työntekijöiden osuus on kasvanut vuosituhannen vaihteeseen nähden, samoin opiskelijoiden palkkataso on noussut. Lisäksi opiskelijoiden vanhempien koulutustaso on kohonnut verrattuna 2000-luvun alun tietoihin. Yleisimmät koulutusalat avoimessa yliopistossa ovat edelleenkin kasvatustieteelliset, yhteiskuntatieteelliset ja humanistiset aineet, mutta niiden rinnalle ovat nousseet psykologian ja kauppatieteiden oppiala. Tutkimuksen analyysivaiheessa tunnistettiin viisi erilaista opiskelumotiiviluokkaa. Motiiviluokat olivat tutkintotavoitteellisuus, ammatillinen hyöty, ammatillinen kehittyminen, itsensä kehittäminen sekä tutkinto-opiskeluihin jonotus. Viimeisintä näistä ei ole muissa tutkimuksissa suoranaisesti tunnistettu, mikä luo tälle ryhmälle erityislaatuisen aseman.