Hoitotyöntekijöiden moraalisen rohkeuden itsearvioitu taso ja sen yhteys heidän sosiodemografisiin taustamuuttujiinsa
Hauhio, Nora (2020-03-13)
Hoitotyöntekijöiden moraalisen rohkeuden itsearvioitu taso ja sen yhteys heidän sosiodemografisiin taustamuuttujiinsa
Hauhio, Nora
(13.03.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020041516624
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020041516624
Tiivistelmä
Moraalinen rohkeus on uskallusta puolustaa omia arvoja eettisessä ristiriitatilanteessa. Eettiset ristiriitatilanteet ovat hoitotyössä arkipäivää. Moraalisesti rohkea hoitotyöntekijä ei tingi eettisistä periaatteistaan, vaikka niiden puolustamisesta koituisi haittaa hänelle itselleen.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata, mikä on hoitotyöntekijöiden moraalisen rohkeuden taso itsearvioituna, ja mitkä hoitotyöntekijöiden sosiodemografiset taustamuuttujat ovat yhteydessä heidän itsearvioituun moraalisen rohkeuden tasoonsa. Aineistonkeruussa on käytetty suomalaista, validoitua Nurses’ Moral Courage Scale© mittaria.
Tutkimus on määrällinen kuvaileva poikittaistutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2017 yhden sairaanhoitopiirin neljässä eri tulosyksikössä, jotka olivat 1) lasten ja nuorten sairaudet, 2) leikkaussali, teho- ja kivunhoito, 3) psykiatria ja 4) pää- ja kaulakeskus. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat yksiköissä tutkimushetkellä työskennelleet sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt. Tutkimukseen osallistui yhteensä 482 hoitotyöntekijää.
Aineisto analysoitiin SPSS 22.0 (IBM Corporation) -ohjelmalla. Analyysissa vertailtiin hoitotyöntekijöiden sosiodemografisten taustamuuttujien yhteyttä moraalisen rohkeuden neljään osa-alueeseen, jotka ovat myötätunto ja aito läsnäolo, moraalinen vastuuntunto, moraalinen tinkimättömyys ja sitoutuminen hyvään hoitoon.
Hoitotyöntekijöiden itsearvioidun moraalisen rohkeuden kokonaistaso oli aineistossa melko korkea (8,20, VAS-asteikko 0-10). Moraalisen rohkeuden neljään osa-alueeseen perustuvien Likert-asteikollisten (1–5) 21 väittämän yhteenlaskettu keskiarvo oli myös korkea (4,07). Itsearvioituun moraalisen rohkeuden tasoon olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä hoitotyöntekijän sukupuoli, työnkuva, etiikan tietoperusta, etiikan lisäkoulutus ja etiikan itsenäinen opiskelu sekä se, kuinka usein hoitotyöntekijä oli kohdannut moraalista rohkeutta vaativia tilanteita työssään.
Taustamuuttujista pystytään parhaiten vaikuttamaan etiikan opiskeluun ja lisäkoulututukseen. Myös aikaisemman tutkimustiedon perusteella etiikan opiskelu voi lisätä hoitotyöntekijöiden kykyä reagoida eettisiin ongelmiin hoitotyössä ja vahvistaa heidän moraalista rohkeuttaan. Etiikan koulutuksen vaikutusta hoitotyöntekijöiden moraaliseen rohkeuteen olisi mahdollista tutkia tarkemmin koulutusintervention avulla. Moral courage is fortitude to stand up for one’s own values in an ethically conflicting situation. Ethical conflicts are part of everyday nursing. Morally courageous nurse does not compromise her own values, even though defending them may cause harm to herself.
The aim of this study is to describe the self-assessed level of nurses’ moral courage and to find out, which of the nurses’ socio-demographic factors are connected to their self-assessed moral courage level. The data were collected using a validated, Finnish Nurses’ Moral Courage Scale©.
The study was a quantitative descriptive cross-sectional study. The data were collected in the autumn 2017 from one hospital district’s four different clinical fields, which were 1) children and adolescents, 2) operating rooms, intensive care and pain management, 3) psychiatry and 4) head and neck center. Participants were registered nurses, midwives and public health nurses working in the departments at the time of the data collection (n = 482).
The data were analyzed with the SPSS 22.0 (IBM Corporation) -program. The analysis consisted of the comparison of the associations of nurses’ socio-demographic variables with the four dimensions of moral courage, which are compassion and true presence, moral responsibility, moral integrity and commitment to good care.
The overall level of nurse’s self-assessed moral courage was quite high (8,20/VAS -scale 0–10). The mean score from the four dimensional, 21-item scale, evaluated by five-point Likert-scale, was 4,09. Nurses’ socio-demographic factors that were statistically significantly associated with their self-assessed level of moral courage were respondent’s sex, present work role, ethical knowledge base, and additional ethics education and self-study as the means of acquiring the ethical knowledge base, as well as the frequency of situations needing moral courage at work.
From the socio-demographic factors that are connected to self-assessed moral courage, education is the one that can most easily be influenced on. Also, previous studies show that studying ethics may improve the nurses’ ability to respond to ethical conflicts at work and to strengthen their moral courage. The ethics education’s impact on the nurses’ moral courage could be further explored through an educational intervention study.
Tämän tutkimuksen tarkoituksena on kuvata, mikä on hoitotyöntekijöiden moraalisen rohkeuden taso itsearvioituna, ja mitkä hoitotyöntekijöiden sosiodemografiset taustamuuttujat ovat yhteydessä heidän itsearvioituun moraalisen rohkeuden tasoonsa. Aineistonkeruussa on käytetty suomalaista, validoitua Nurses’ Moral Courage Scale© mittaria.
Tutkimus on määrällinen kuvaileva poikittaistutkimus. Tutkimusaineisto kerättiin syksyllä 2017 yhden sairaanhoitopiirin neljässä eri tulosyksikössä, jotka olivat 1) lasten ja nuorten sairaudet, 2) leikkaussali, teho- ja kivunhoito, 3) psykiatria ja 4) pää- ja kaulakeskus. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat yksiköissä tutkimushetkellä työskennelleet sairaanhoitajat, terveydenhoitajat ja kätilöt. Tutkimukseen osallistui yhteensä 482 hoitotyöntekijää.
Aineisto analysoitiin SPSS 22.0 (IBM Corporation) -ohjelmalla. Analyysissa vertailtiin hoitotyöntekijöiden sosiodemografisten taustamuuttujien yhteyttä moraalisen rohkeuden neljään osa-alueeseen, jotka ovat myötätunto ja aito läsnäolo, moraalinen vastuuntunto, moraalinen tinkimättömyys ja sitoutuminen hyvään hoitoon.
Hoitotyöntekijöiden itsearvioidun moraalisen rohkeuden kokonaistaso oli aineistossa melko korkea (8,20, VAS-asteikko 0-10). Moraalisen rohkeuden neljään osa-alueeseen perustuvien Likert-asteikollisten (1–5) 21 väittämän yhteenlaskettu keskiarvo oli myös korkea (4,07). Itsearvioituun moraalisen rohkeuden tasoon olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä hoitotyöntekijän sukupuoli, työnkuva, etiikan tietoperusta, etiikan lisäkoulutus ja etiikan itsenäinen opiskelu sekä se, kuinka usein hoitotyöntekijä oli kohdannut moraalista rohkeutta vaativia tilanteita työssään.
Taustamuuttujista pystytään parhaiten vaikuttamaan etiikan opiskeluun ja lisäkoulututukseen. Myös aikaisemman tutkimustiedon perusteella etiikan opiskelu voi lisätä hoitotyöntekijöiden kykyä reagoida eettisiin ongelmiin hoitotyössä ja vahvistaa heidän moraalista rohkeuttaan. Etiikan koulutuksen vaikutusta hoitotyöntekijöiden moraaliseen rohkeuteen olisi mahdollista tutkia tarkemmin koulutusintervention avulla.
The aim of this study is to describe the self-assessed level of nurses’ moral courage and to find out, which of the nurses’ socio-demographic factors are connected to their self-assessed moral courage level. The data were collected using a validated, Finnish Nurses’ Moral Courage Scale©.
The study was a quantitative descriptive cross-sectional study. The data were collected in the autumn 2017 from one hospital district’s four different clinical fields, which were 1) children and adolescents, 2) operating rooms, intensive care and pain management, 3) psychiatry and 4) head and neck center. Participants were registered nurses, midwives and public health nurses working in the departments at the time of the data collection (n = 482).
The data were analyzed with the SPSS 22.0 (IBM Corporation) -program. The analysis consisted of the comparison of the associations of nurses’ socio-demographic variables with the four dimensions of moral courage, which are compassion and true presence, moral responsibility, moral integrity and commitment to good care.
The overall level of nurse’s self-assessed moral courage was quite high (8,20/VAS -scale 0–10). The mean score from the four dimensional, 21-item scale, evaluated by five-point Likert-scale, was 4,09. Nurses’ socio-demographic factors that were statistically significantly associated with their self-assessed level of moral courage were respondent’s sex, present work role, ethical knowledge base, and additional ethics education and self-study as the means of acquiring the ethical knowledge base, as well as the frequency of situations needing moral courage at work.
From the socio-demographic factors that are connected to self-assessed moral courage, education is the one that can most easily be influenced on. Also, previous studies show that studying ethics may improve the nurses’ ability to respond to ethical conflicts at work and to strengthen their moral courage. The ethics education’s impact on the nurses’ moral courage could be further explored through an educational intervention study.