Fyysinen ympäristö ikääntyneiden asumispalveluissa - suomalainen S-SCEAM- havainnointimittari
Wahlroos, Niina (2020-03-24)
Fyysinen ympäristö ikääntyneiden asumispalveluissa - suomalainen S-SCEAM- havainnointimittari
Wahlroos, Niina
(24.03.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020041719161
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020041719161
Tiivistelmä
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kääntää ja validoida S-SCEAM-mittarista suomalainen versio. Validointiaineiston avulla tarkasteltiin ikääntyneille tarjottavien asumispalveluiden fyysisen ympäristön laatua. Tutkimuksen tavoitteena oli tuottaa pätevä ja luotettava mittari, jota voidaan tulevaisuudessa hyödyntää ikääntyneiden asumispalvelujen fyysisen ympäristön kehittämisessä. Lisäksi tavoitteena oli selvittää asumispalveluiden fyysisten ympäristöjen nykytilaa.
Tutkimuksessa käännettiin ensin ikääntyneiden asumispalveluita arvioiva suomalainen S-SCEAM-mittari, jonka avulla koottiin fyysisen ympäristön ominaisuuksista strukturoidusti havaintoja. Havainnoitavia kohtia mittarissa on 210, ja ne on jaettu kahdeksan osa-alueen alle. Osa-alueet ovat yksityisyys, valinnanvapaus, turvallisuus, viihtyisyys, fyysinen tuki, kognitiivinen tuki, kodinomaisuus ja yhteys yhteisöön. Käännetyllä mittarilla kerättiin empiirinen aineisto 20 ikääntyneiden asumispalveluyksiköstä toukokuussa 2019. Yksiköt olivat yhden suomalaisen kaupungin ylläpitämiä. Empiiri-sen aineiston avulla arvioitiin suomalaisen S-SCEAM-mittarin reliabiliteettia. Empiiristä aineistoa käytettiin myös ikääntyneiden asumispalveluiden nykytilan kuvailuun. Aineisto analysoitiin tilastollisesti käyttäen kuvailevia ja inferentiaalisen tilastotieteen menetelmiä, alfa- ja kappakertoimia ja pääkomponenttianalyysiä.
Suomalainen S-SCEAM-mittari oli validi ja reliaabeli. Suomalaisen S-SCEAM -mittarin kahdeksan osa-alueetta tiivistyivät kolmelle pääkomponentille, jotka yhdessä kuvasivat yli 80 % aineiston hajonnasta. Kuudessa osa-alueessa mittarin sisäinen johdonmukaisuus oli hyvää tai kohtalaista (>0,3). Osa-alueista turvallisuus ja kodinomaisuus osoittivat heikkoa sisäistä johdonmukaisuutta. Mittarin pysyvyys ja vastaavuus oli hyvää (intra-rater κ = 0,796 ja 0,648 ja inter-rater κ = 0,910 ja 0,553). Tulosten perusteella suomalaisen S-SCEAM-mittarin luotettavuutta voidaan pitää hyvänä. Suomalaisella S-SCEAM-mittarilla arvioituna asumispalveluyksiköiden fyysisessä ympäristössä on paljon vaihtelua. Vaihtelua oli jopa samassa rakennuksessa sijaitsevien eri yksiköiden välillä. Ympäristössä mittarin osa-alueet kodinomaisuus ja kognitiivinen tuki toteutuivat heikoiten. Fyysinen tuki ja turvallisuus toteutuivat parhaiten ja niiden esiintyminen asumisyksiköissä oli tasaista. Alle 15 asukkaan pienet yksiköt saivat parhaimman pistemäärän kuudessa osa-alueessa, mutta tilastollisesti merkitsevää eroa (p>0,05) ei asumisyksikköjen koon välillä ollut.
Suomalainen S-SCEAM-mittari toimi hyvin ikääntyneiden asumispalveluympäristöjen fyysisen ympäristön arvioinnissa. Se osoittautui toimivaksi työkaluksi, jonka avulla fyysisen ympäristön ominaisuuksia tarkastellaan hyvin laajasti. Tämän tutkimuksen perusteella ikääntyneiden asumispalvelujen fyysisessä ympäristössä olisi kehitettävää kaikilla mittarin osa-alueilla. Tutkimus olisi toistettava suuremmalla aineistolla, joka edustaisi tasaisemmin ikääntyneille tarjottavia asumisympäristöjä. Tällöin voitaisiin todentaa eri ylläpitäjien tarjoamien asumispalveluiden yhtäläisyyksiä ja eroja. The purpose of this study was to validate the Finnish version of the S-SCEAM instrument. The quality of the physical environment of long-term care settings for older people were examined using the validation data. The aim of the study was two-fold: 1) to validate an instrument and 2) to de-scribe the current state of the physical environment of long-term care settings.
The translated Finnish S-SCEAM were used to assess the physical environment of long-term settings for older people. The instrument contains 210 items structured into eight domains. Domains are privacy, choice, safety, comfort, physical support, cognitive support, normalness and open-ness/integration. The empirical data from 20 long-term care units were collected in May 2019. All participated care units were maintained by one Finnish city. The empirical data were used to evaluate the reliability of a Finnish S-SCEAM instrument. Furthermore, the data were used to describe the current state of long-term care settings. Data were statistically analysed using descriptive and inferential statistical methods, alpha and kappa coefficients, and principal component analysis (PCA).
The Finnish S-SCEAM is a valid and reliable instrument. The three factors solution, which explained more than 80% of the variance of the Finnish S-SCEAM, was preferred because of its previous theoretical support. The internal consistency of the instrument was good or moderate (> 0.3) in six domains. Two of the domains safety and normalness showed poor internal consistency. Intra-rater (κ = 0.796 and 0.648) and inter-rater (κ = 0.910 and 0.553) kappa coefficients indicated a good reliability. Based on these results, the reliability of the Finnish S-SCEAM can be considered good. The results showed a substantial variation in the physical environment between care units and variation was found within units located in the same building. Normalness and cognitive support had lower quality, whereas physical support and safety were supported best. In small care units (less than 15 residents) the highest scores were measured in six domains, but there was no statistically significant difference (p> 0.05) between the size of the care units.
The Finnish S-SCEAM has a great potential for assessing the physical environment of long-term care settings for older people. It is a useful instrument which views the quality of physical environment multidimensionally. According to this study, there is a demand for improvements in the quality of the physical environment for older people. The study should be repeated with a larger sample that better cover the physical environments of long-term care settings for older people. This would enable the examination of the similarities and differences between long-term care setting providers.
Tutkimuksessa käännettiin ensin ikääntyneiden asumispalveluita arvioiva suomalainen S-SCEAM-mittari, jonka avulla koottiin fyysisen ympäristön ominaisuuksista strukturoidusti havaintoja. Havainnoitavia kohtia mittarissa on 210, ja ne on jaettu kahdeksan osa-alueen alle. Osa-alueet ovat yksityisyys, valinnanvapaus, turvallisuus, viihtyisyys, fyysinen tuki, kognitiivinen tuki, kodinomaisuus ja yhteys yhteisöön. Käännetyllä mittarilla kerättiin empiirinen aineisto 20 ikääntyneiden asumispalveluyksiköstä toukokuussa 2019. Yksiköt olivat yhden suomalaisen kaupungin ylläpitämiä. Empiiri-sen aineiston avulla arvioitiin suomalaisen S-SCEAM-mittarin reliabiliteettia. Empiiristä aineistoa käytettiin myös ikääntyneiden asumispalveluiden nykytilan kuvailuun. Aineisto analysoitiin tilastollisesti käyttäen kuvailevia ja inferentiaalisen tilastotieteen menetelmiä, alfa- ja kappakertoimia ja pääkomponenttianalyysiä.
Suomalainen S-SCEAM-mittari oli validi ja reliaabeli. Suomalaisen S-SCEAM -mittarin kahdeksan osa-alueetta tiivistyivät kolmelle pääkomponentille, jotka yhdessä kuvasivat yli 80 % aineiston hajonnasta. Kuudessa osa-alueessa mittarin sisäinen johdonmukaisuus oli hyvää tai kohtalaista (>0,3). Osa-alueista turvallisuus ja kodinomaisuus osoittivat heikkoa sisäistä johdonmukaisuutta. Mittarin pysyvyys ja vastaavuus oli hyvää (intra-rater κ = 0,796 ja 0,648 ja inter-rater κ = 0,910 ja 0,553). Tulosten perusteella suomalaisen S-SCEAM-mittarin luotettavuutta voidaan pitää hyvänä. Suomalaisella S-SCEAM-mittarilla arvioituna asumispalveluyksiköiden fyysisessä ympäristössä on paljon vaihtelua. Vaihtelua oli jopa samassa rakennuksessa sijaitsevien eri yksiköiden välillä. Ympäristössä mittarin osa-alueet kodinomaisuus ja kognitiivinen tuki toteutuivat heikoiten. Fyysinen tuki ja turvallisuus toteutuivat parhaiten ja niiden esiintyminen asumisyksiköissä oli tasaista. Alle 15 asukkaan pienet yksiköt saivat parhaimman pistemäärän kuudessa osa-alueessa, mutta tilastollisesti merkitsevää eroa (p>0,05) ei asumisyksikköjen koon välillä ollut.
Suomalainen S-SCEAM-mittari toimi hyvin ikääntyneiden asumispalveluympäristöjen fyysisen ympäristön arvioinnissa. Se osoittautui toimivaksi työkaluksi, jonka avulla fyysisen ympäristön ominaisuuksia tarkastellaan hyvin laajasti. Tämän tutkimuksen perusteella ikääntyneiden asumispalvelujen fyysisessä ympäristössä olisi kehitettävää kaikilla mittarin osa-alueilla. Tutkimus olisi toistettava suuremmalla aineistolla, joka edustaisi tasaisemmin ikääntyneille tarjottavia asumisympäristöjä. Tällöin voitaisiin todentaa eri ylläpitäjien tarjoamien asumispalveluiden yhtäläisyyksiä ja eroja.
The translated Finnish S-SCEAM were used to assess the physical environment of long-term settings for older people. The instrument contains 210 items structured into eight domains. Domains are privacy, choice, safety, comfort, physical support, cognitive support, normalness and open-ness/integration. The empirical data from 20 long-term care units were collected in May 2019. All participated care units were maintained by one Finnish city. The empirical data were used to evaluate the reliability of a Finnish S-SCEAM instrument. Furthermore, the data were used to describe the current state of long-term care settings. Data were statistically analysed using descriptive and inferential statistical methods, alpha and kappa coefficients, and principal component analysis (PCA).
The Finnish S-SCEAM is a valid and reliable instrument. The three factors solution, which explained more than 80% of the variance of the Finnish S-SCEAM, was preferred because of its previous theoretical support. The internal consistency of the instrument was good or moderate (> 0.3) in six domains. Two of the domains safety and normalness showed poor internal consistency. Intra-rater (κ = 0.796 and 0.648) and inter-rater (κ = 0.910 and 0.553) kappa coefficients indicated a good reliability. Based on these results, the reliability of the Finnish S-SCEAM can be considered good. The results showed a substantial variation in the physical environment between care units and variation was found within units located in the same building. Normalness and cognitive support had lower quality, whereas physical support and safety were supported best. In small care units (less than 15 residents) the highest scores were measured in six domains, but there was no statistically significant difference (p> 0.05) between the size of the care units.
The Finnish S-SCEAM has a great potential for assessing the physical environment of long-term care settings for older people. It is a useful instrument which views the quality of physical environment multidimensionally. According to this study, there is a demand for improvements in the quality of the physical environment for older people. The study should be repeated with a larger sample that better cover the physical environments of long-term care settings for older people. This would enable the examination of the similarities and differences between long-term care setting providers.