Työ- ja kouluhyvinvointi moniulotteisina ilmiöinä : Luokanopettajien ja heidän oppilaidensa hyvinvoinnin ulottuvuuksien heijastuminen toisiinsa
Alho, Emma (2020-02-25)
Työ- ja kouluhyvinvointi moniulotteisina ilmiöinä : Luokanopettajien ja heidän oppilaidensa hyvinvoinnin ulottuvuuksien heijastuminen toisiinsa
(25.02.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020041719050
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020041719050
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää luokanopettajien työhyvinvointia ja oppilaiden kouluhyvinvointia eri hyvinvoinnin ulottuvuuksien kautta sekä työ- ja kouluhyvinvoinnin heijastumista toisiinsa. Työhyvinvoinnin ulottuvuuksista tutkittiin autonomian ja kompetenssin tunnetta sekä vuorovaikutussuhteiden laatua oppilaisiin, kollegoihin ja esimieheen. Kouluhyvinvoinnin ulottuvuuksista selvitettiin oppimis- ja koulumotivaatiota sekä opettajavuorovaikutuksen laatua ja luokan ilmapiiriä.
Tutkimukseen osallistuneita luokanopettajia oli neljä ja heidän oppilaitaan 72. Tutkimuksen näkökulma oli kvantitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin strukturoiduin kyselyin. Kyselyiden muodostamisessa käytettiin Ryanin & Decin itsemääräämisteoriaan pohjautuvia kyselyitä ja niiden osia. Aineistoa analysoitiin tilastollisin menetelmin. Analysoinnin apuna käytettiin myös itsemääräämisteoriaa ja luokkahuonevuorovaikutuksen tutkimiseen laadittua CLASS-teoriaa.
Tutkimuksessa selvisi, että luokanopettajat kokivat oman tämän hetkisen työhyvinvointinsa erittäin hyväksi. Opettajien tyytyväisyydessä työhyvinvointinsa eri ulottuvuuksiin oli kuitenkin yksilöllisiä eroja. Myös oppilaat kokivat tämän hetkisen kouluhyvinvointinsa yleisesti erittäin hyväksi. Kaikkein tyytyväisimpiä oppilaat olivat luokissaan vallitseviin ilmapiireihin. Luokittaisissa tarkasteluissa havaittiin kuitenkin muutamia yksittäisiä oppilaita, jotka eivät näyttäneet voivan yhtä hyvin kuin muut. Opettajien työhyvinvoinnin ja oppilaiden kouluhyvinvoinnin kokemusten todettiin tutkimuksessa heijastuvan selvästi toisiinsa.
Tutkimustulokset kertovat siitä, että koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edesauttaminen ja tukeminen kannattaa, mutta myös yksittäisiin oppilaisiin ja opettajiin sekä heidän hyvinvointiinsa on kiinnitettävä huomiota. Opettajan voidessa itse hyvin työssään on todennäköisempää, että myös oppilaat voivat hyvin koulussa. Opettajan hyvinvointi ei kuitenkaan yksin heijastu oppilaisiin, vaan myös oppilaiden hyvinvointi voi välittyä opettajaan. Jatkossa aihealueen tutkimista voisi syventää tutkimalla hyvinvoinnin kokemusten vaihtelua koko lukuvuoden aikana, hyvinvointi-interventioita toteuttamalla ja ottamalla mukaan myös laadullista näkökulmaa.
Tutkimukseen osallistuneita luokanopettajia oli neljä ja heidän oppilaitaan 72. Tutkimuksen näkökulma oli kvantitatiivinen ja tutkimusaineisto kerättiin strukturoiduin kyselyin. Kyselyiden muodostamisessa käytettiin Ryanin & Decin itsemääräämisteoriaan pohjautuvia kyselyitä ja niiden osia. Aineistoa analysoitiin tilastollisin menetelmin. Analysoinnin apuna käytettiin myös itsemääräämisteoriaa ja luokkahuonevuorovaikutuksen tutkimiseen laadittua CLASS-teoriaa.
Tutkimuksessa selvisi, että luokanopettajat kokivat oman tämän hetkisen työhyvinvointinsa erittäin hyväksi. Opettajien tyytyväisyydessä työhyvinvointinsa eri ulottuvuuksiin oli kuitenkin yksilöllisiä eroja. Myös oppilaat kokivat tämän hetkisen kouluhyvinvointinsa yleisesti erittäin hyväksi. Kaikkein tyytyväisimpiä oppilaat olivat luokissaan vallitseviin ilmapiireihin. Luokittaisissa tarkasteluissa havaittiin kuitenkin muutamia yksittäisiä oppilaita, jotka eivät näyttäneet voivan yhtä hyvin kuin muut. Opettajien työhyvinvoinnin ja oppilaiden kouluhyvinvoinnin kokemusten todettiin tutkimuksessa heijastuvan selvästi toisiinsa.
Tutkimustulokset kertovat siitä, että koko kouluyhteisön hyvinvoinnin edesauttaminen ja tukeminen kannattaa, mutta myös yksittäisiin oppilaisiin ja opettajiin sekä heidän hyvinvointiinsa on kiinnitettävä huomiota. Opettajan voidessa itse hyvin työssään on todennäköisempää, että myös oppilaat voivat hyvin koulussa. Opettajan hyvinvointi ei kuitenkaan yksin heijastu oppilaisiin, vaan myös oppilaiden hyvinvointi voi välittyä opettajaan. Jatkossa aihealueen tutkimista voisi syventää tutkimalla hyvinvoinnin kokemusten vaihtelua koko lukuvuoden aikana, hyvinvointi-interventioita toteuttamalla ja ottamalla mukaan myös laadullista näkökulmaa.