Mikrokirurgisten siirteiden toimenpideinsidenssi ja flap failure-insidenssi TYKS:ssa vuosina 2007-2008
Lehtonen, Santeri (2020-03-16)
Mikrokirurgisten siirteiden toimenpideinsidenssi ja flap failure-insidenssi TYKS:ssa vuosina 2007-2008
Lehtonen, Santeri
(16.03.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020041719055
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020041719055
Tiivistelmä
Mikrokirurgisten siirteiden onnistumisen insidenssistä eli niin sanottusta flap failure -insidenssistä ja siihen vaikuttavista tekijöistä on lukuisia ulkomaisia tutkimuksia. Siirteiden onnistuminen riippuu monesta tekijästä, mutta etenkin vastaanottavasta alueesta. Kasvojen, suun ja kaulan alueen leikkauksissa on tunnetusti huonompi ennuste kuin muissa kehon osissa. Ulkomaisissa tutkimuksissa flap failure -insidenssin on raportoitu olevan 1-11%. Turun yliopistollisessa keskussairaalassa suoritetuista operaatioista ei kuitenkaan ole tutkimustietoa. Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko flap failure -insidenssi TYKS:ssa hyvää kansainvälistä tasoa.
Tutkimus keskittyy vuosien 2007-2008 TYKS:n potilaisiin, joille suoritettiin yhteensä 67 siirrettä. Kaksi siirteistä jouduttiin uusimaan kokonaan ja kymmenen osittain. Potilasmateriaali on saatu TYKS:n sähköisestä potilasjärjestelmästä. Flap failure -frekvenssejä tarkasteltiin muun muassa erikoisalan, vastaanottavan alueen, toimenpiteen keston ja yleisten terveyteen vaikuttavien taustatekijöiden valossa. Mikäli lasketaan ainoastaan kokonaan menetetyt siirteet, on TYKS:ssa insidenssi hyvällä tasolla. Osittain epäonnistuneiden siirteiden osuudet tutkimuksemme siirteissä olivat kuitenkin selvästi suuremmat kuin laajoissa vertailtavissa tutkimuksissa. Plastiikkakirurgian erikoisalalla sekä kokonaan että osittain epäonnistuneiden siirteiden osuudet olivat pienempiä kuin korva-, nenä- ja kurkkutautien alalla.
Muilla siirteen epäonnistumiseen vaikuttavilla tekijöillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta. Tutkimuksemme potilasmäärä oli kuitenkin kohtalaisen pieni, joten näitä löydöksiä tulee tulkita harkiten. Lisäksi vertailua aiempiin tutkimuksiin hankaloittaa se, ettei useimmissa tutkimuksissa ole määritelty, lasketaanko menetetyksi siirteeksi osittain menetetyt vai ainoastaan täysin menetetyt siirteet.
Tutkimus keskittyy vuosien 2007-2008 TYKS:n potilaisiin, joille suoritettiin yhteensä 67 siirrettä. Kaksi siirteistä jouduttiin uusimaan kokonaan ja kymmenen osittain. Potilasmateriaali on saatu TYKS:n sähköisestä potilasjärjestelmästä. Flap failure -frekvenssejä tarkasteltiin muun muassa erikoisalan, vastaanottavan alueen, toimenpiteen keston ja yleisten terveyteen vaikuttavien taustatekijöiden valossa. Mikäli lasketaan ainoastaan kokonaan menetetyt siirteet, on TYKS:ssa insidenssi hyvällä tasolla. Osittain epäonnistuneiden siirteiden osuudet tutkimuksemme siirteissä olivat kuitenkin selvästi suuremmat kuin laajoissa vertailtavissa tutkimuksissa. Plastiikkakirurgian erikoisalalla sekä kokonaan että osittain epäonnistuneiden siirteiden osuudet olivat pienempiä kuin korva-, nenä- ja kurkkutautien alalla.
Muilla siirteen epäonnistumiseen vaikuttavilla tekijöillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta. Tutkimuksemme potilasmäärä oli kuitenkin kohtalaisen pieni, joten näitä löydöksiä tulee tulkita harkiten. Lisäksi vertailua aiempiin tutkimuksiin hankaloittaa se, ettei useimmissa tutkimuksissa ole määritelty, lasketaanko menetetyksi siirteeksi osittain menetetyt vai ainoastaan täysin menetetyt siirteet.