Retrospektiivinen tutkimus TYKS:ssä vuosina 2015, 2016 ja 2017 tehdyistä tärykalvonpaikkausleikkauksista
Hyysalo, Mikko (2020-04-07)
07.04.2020
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042019367
http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042019367
Tiivistelmä
Myringoplastia eli tärykalvon paikkausleikkaus on korvakirurginen toimenpide, jossa tärykalvoreikä paikataan yleensä autologisella siirteellä. Yleisimmin käytettyjä siirteitä ovat ohimolihaksen lihaskalvo ja korvalehden rusto. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan kaikkien TYKS:ssä vuosina 2015–2017 leikattujen myringoplastioiden leikkaustuloksia ja niihin vaikuttaneita tekijöitä. Seurattuja muuttujia leikkauksissa ovat tärykalvoreiän etiologia ja koko, siirremateriaali, saman korvan paikkausleikkausten lukumäärä, tupakointi ja diabetes riskitekijöinä, leikkausviilto, leikkaava kirurgi ja histoakryylin käyttö sidosaineena. Leikkaustuloksia arvioidaan tärykalvoreiän sulkeutumisella seurannassa ja PTA4 muutoksella kuulokäyrästä pre- ja postoperatiivisesti vertailtuna. Tutkimuksessa käytetyt tiedot kerättiin retrospektiivisesti potilasasiakirjoista.
Tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat kaikki TYKS:ssä tärykalvon paikkausleikkauksessa käyneet potilaat vuosina 2015–2017. Kohderyhmään ei sisällytetty pienten tärykalvoreikien rasvapaikkauksia, eikä laajemman korvan alueen leikkauksen yhteydessä tehtyjä paikkausleikkauksia. Tutkimukseen sopivia potilaita oli 114 ja leikattuja tärykalvoja yhteensä 125. Reikien sulkeutumista seurattiin 1 kk:n ja 6–12 kk:n kontrolleissa.
Tarkastelluista leikatuista tärykalvoista 54 % pysyi sulkeutuneina 6–12 kk:n kontrollikäynneillä. Tämä onnistumisprosentti on alhaisempi kuin kirjallisuudessa tai vastaavissa tutkimuksissa. Tutkituilla muuttujilla (etiologia, leikkausviilto, tärykalvoreiän koko, käytetty siirremateriaali, histoakryylin käyttö, diabetes, tupakointi, leikkaava kirurgi) ei ollut tilastollista merkitsevyyttä perforaation sulkeutumiseen 6–12kk:n seurannassa. Kuulokäyristä PTA4 parani keskimäärin 4,19 dB kaikissa leikkauksissa ja luottamusväli 95 % oli 2,30-6,06. Tämän tutkimuksen perusteella tärykalvon paikkausleikkausten tekniikkaa tullaan analysoimaan ja muuttamaan TYKS:ssä leikkaustulosten parantamiseksi.
Tutkimuksen kohderyhmään kuuluivat kaikki TYKS:ssä tärykalvon paikkausleikkauksessa käyneet potilaat vuosina 2015–2017. Kohderyhmään ei sisällytetty pienten tärykalvoreikien rasvapaikkauksia, eikä laajemman korvan alueen leikkauksen yhteydessä tehtyjä paikkausleikkauksia. Tutkimukseen sopivia potilaita oli 114 ja leikattuja tärykalvoja yhteensä 125. Reikien sulkeutumista seurattiin 1 kk:n ja 6–12 kk:n kontrolleissa.
Tarkastelluista leikatuista tärykalvoista 54 % pysyi sulkeutuneina 6–12 kk:n kontrollikäynneillä. Tämä onnistumisprosentti on alhaisempi kuin kirjallisuudessa tai vastaavissa tutkimuksissa. Tutkituilla muuttujilla (etiologia, leikkausviilto, tärykalvoreiän koko, käytetty siirremateriaali, histoakryylin käyttö, diabetes, tupakointi, leikkaava kirurgi) ei ollut tilastollista merkitsevyyttä perforaation sulkeutumiseen 6–12kk:n seurannassa. Kuulokäyristä PTA4 parani keskimäärin 4,19 dB kaikissa leikkauksissa ja luottamusväli 95 % oli 2,30-6,06. Tämän tutkimuksen perusteella tärykalvon paikkausleikkausten tekniikkaa tullaan analysoimaan ja muuttamaan TYKS:ssä leikkaustulosten parantamiseksi.