Hyvinvointisovinismi Suomessa ja Ruotsissa : Taloudellisten tekijöiden vaikutus hyvinvointisovinistisiin asenteisiin talous- ja pakolaiskriisin aikana

Abstract

Talouskriisi ja pakolaiskriisi koettelivat Suomea ja Ruotsia 2000- ja 2010 -luvuilla, kun yhteiskunnallinen vakaus järkkyi ja taloudellinen tilanne heikkeni. Talouskriisi kutisti Suomen ja Ruotsin vientivetoisia talouksia merkittävästi ja heikensi myös työllisyysnäkymiä oleellisesti. Tällöin Suomessa ja Ruotsissa maahanmuuttajien lukumäärä säilyi aiempiin vuosiin nähden lähes ennallaan. Vuonna 2015 alkaneen pakolaiskriisin aikana suuri turvapaikanhakijoiden määrä nosti maahanmuuton ennenäkemättömän korkealle tasolle, ja vaikka taloudellinen tilanne oli molemmissa maissa kohentunut talouskriisin jälkeen, nostatti pakolaiskriisi jälleen myös taloudellista kantokykyä koskevan keskustelun pinnalle. Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkoituksena on selvittää taloudellisten tekijöiden vaikutusta hyvinvointisovinististen asenteiden todennäköisyyteen kahdessa erilaisessa kontekstissa. Taloudellisten tekijöiden tarkastelussa kiinnitetään huomiota kotitalouden tulojen riittävyyteen, kansantalouteen sekä työmarkkinoilla koettuun uhkaan. Hyvinvointisovinismilla tarkoitetaan asenteita, joiden mukaan hyvinvointivaltion etuudet tulisi rajata ensisijaisesti niille, jotka ovat osallistuneet hyvinvointivaltion ylläpitämiseen omalla panoksellaan. Tuloksia tarkastellaan Suomen ja Ruotsin osalta erikseen, mahdollisten erojen ja yhtäläisyyksien hahmottamiseksi eri ajankohtina. Aineistona tutkielmassa hyödynnetään European Social Surveyn (ESS) kierroksien neljä ja kahdeksan aineistoja Suomen ja Ruotsin osalta. Aineistosta analysoidaan ristiintaulukointien ja logistisen regressioanalyysin avulla taloudellisten tekijöiden vaikutusta hyvinvointisovinististen asenteiden todennäköisyyteen kahdessa eri yhteiskunnallisessa kontekstissa, eli talouskriisin ja pakolaiskriisin aikaan. Analyysissä huomioidaan taloudellisten tekijöiden vaikutusten lisäksi myös muiden kuin taloudellisten näkökulmien vaikutusta hyvinvointisovinismiin. Taloudelliset tekijät eivät yksistään selittäneet hyvinvointisovinististen asenteiden todennäköisyyttä. Pikemminkin sekä taloudelliset että kulttuuriset ja etniset tekijät vaikuttivat yhdessä hyvinvointisovinistisiin asenteisiin sekä Suomessa että Ruotsissa. Jatkotutkimusta olisi mielenkiintoista laajentaa analyysiä pakolaiskriisin jälkeiseen aikaan, ja tarkastella hyvinvointisovinismiin vaikuttavia tekijöitä uudelleen jälleen erilaisessa kontekstissa, jossa taloudellinen tilanne on kohentunut ja maahanmuuttajien määrä on laskenut merkittävästi sitten pakolaiskriisin.