Vihapuheen uhka : Tutkielma demokratian, sananvapauden ja vihapuheen suhteesta

Abstract

Yksi meneillään olevassa vihapuhekeskustelussa esitetty väite on, että vihapuhe uhkaa demokratiaa. Jotta väitettä vihapuheen uhasta demokratialle voidaan tutkia tarkemmin, on määriteltävä mitä termeillä vihapuhe ja demokratia tarkoitetaan. Huolimatta saamastaan palstatilasta ei vihapuheelle löydy edes yhtä yksittäistä yleisesti hyväksyttyä määritelmää. Demokratian osalta taas olennaiseksi kysymykseksi muodostuu se, miten demokratia ymmärretään, ja mikä on viime kädessä demokratian arvo.

Tutkielmassani esitetään, että vihapuheesta on erotettavissa kaksi eri vihapuheen arkkityyppiä; yksityinen ja julkinen vihapuhe. Yksityinen vihapuhe kohdistuu yleensä rajattuun joukkoon tai yksittäiseen ihmiseen. Lisäksi tällaiset väittämät esitetään yleensä anonyymisti ja yksityisviestein. Julkinen vihapuhe taas voi kohdistua suureen joukkoon ihmisiä ja saattaa ottaa kohteekseen jopa enemmistön. Määritelmällisesti se myös esitetään julkisessa sfäärissä. Vaikka rajanveto ei ole täysin selkeä, sen on tarkoituksena toimia välineenä, jolla vihapuhetta ja sen paikkaa yhteiskunnassa arvioidaan.

Demokratian tarkempaa sisältöä ja olennaisia piirteitä analysoidaan tutkielmassani kahden eri demokratiateorian eli aggregatiivisen ja deliberatiivisen demokratiateorian kautta. Tutkielmassani puolustetaan deliberatiivista demokratiateoriaa, jossa kansalaisten osallistuminen julkiseen keskusteluun ja mahdollisuus lausua käsityksensä käsiteltävänä olevasta asiasta ovat korostuneessa asemassa. Kun demokratian arvo kiteytyy osallistumisessa kollektiiviseen päätöksentekoon, demokraattisessa hallintomallissa korostuvat keskustelun avoimuus ja sananvapaus.

Sananvapauden arvo voidaan ymmärtää joko instrumentaalisena tai päämääränä sinänsä. Esitän tutkielmassani, että sananvapauden molemmat puolet tukevat demokratian ideaa kansalaisten osallistumisena ja mahdollisuutena lausua käsityksensä poliittisen päätöksenteon kohteista. Vaikka täydellinen sananvapaus tuskin on edes tavoiteltava päämäärä, tulisi sananvapauden ala rajata laajaksi nimenomaan poliittisessa keskustelussa, joka on määritelmällisesti julkista puhetta.

Jotta tutkielmani demokratian ja vihapuheen suhteesta ei jää riippumaan pelkästään akateemiseen sfääriin, käsitellään tutkielmassani yhtä merkittävintä ja laajimmin käsiteltyä vihapuhetapausta eli Jussi Halla-ahon korkeimpaan oikeuteen päätynyttä oikeustapausta kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Tapausta tarkastelleen tutkielmassani demokratian ja sananvapauden näkökulmasta.

Tutkielman lopussa suunnataan vielä katse tulevaisuuteen. Olemmeko luisumassa kohti loukkaantumisyhteiskuntaa, jossa huomio kiinnittyy pikemminkin viestin vastaanottajan ensikäden reaktioon kuin viestin esittäjän tarkoittamaan sanomaan. Loukkaantumisyhteiskunta korostaa toimia näkyvän ja julkisen vihapuheen torjumiseen, joka saattaa estää meitä huomaamasta ja puuttumasta tehokkaasti siihen yksityiseen ja yleensä näkymättömään vihapuheeseen, joka on todellinen uhka demokratialle ja demokraattisille yhteiskunnille.