LAPSUUDEN TRAUMOJEN YHTEYS KOETTUUN LÄHEISTEN ANTAMAAN TUKEEN PSYKOOSI- JA PSYKOOSIRISKIPOTILAILLA SEKÄ TERVEILLÄ VERROKEILLA
Kolkka, Mirka (2020-03-04)
LAPSUUDEN TRAUMOJEN YHTEYS KOETTUUN LÄHEISTEN ANTAMAAN TUKEEN PSYKOOSI- JA PSYKOOSIRISKIPOTILAILLA SEKÄ TERVEILLÄ VERROKEILLA
(04.03.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042019458
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042019458
Tiivistelmä
Tutkielman tavoitteena oli selvittää, onko lapsuuden traumojen ja aikuisiällä koetun läheisten antaman tuen välillä yhteyttä sekä toimiiko depressio sen selittävänä tekijänä.
Tutkielma toteutettiin Turussa yliopiston psykiatrian oppiaineessa. Tutkielman tutkittavat (n = 356) olivat seuraavista tutkimuksista: TEPS (Turku Early Psychosis Study), PRONIA (Personalised Prognostic Tools for Early Psychosis Management) ja METSY (Integrated Neuroimaging and Metabolic Platform for Characterisation of Early Psychosis and Prediction of Patient Outcomes). Tutkittavat olivat 15–40-vuotiaita Turun seudulla asuneita henkilöitä, jotka hakeutuivat psykiatriseen hoitoon ensipsykoosin, psykoosiriskin ja psykoosiriskiepäilyn vuoksi. Lisäksi tutkittiin väestöverrokkeja. Kaikki tutkittavat täyttivät standardoidut kyselylomakkeet, jotka käsittelivät lapsuuden traumoja (Trauma And Distress Scale; TADS), läheisten tukea (Perceived Social Support Scale – Revised; PSSS-R) ja depression oireita (Depression Scale; DEPS). Tilastollisissa analyyseissä käytettiin IBM SPSS Statistics 24 ohjelmaa. Tutkielmassa tarkasteltiin TADS- ja PSSS-R-pisteiden korrelaatiota keskenään sekä niiden korrelaatiota DEPS-pisteiden kanssa. Lisäksi tutkittiin taustamuuttujien yhteyttä kyselyiden pisteisiin. Lopuksi tehtiin ANOVA, jossa sosiaalisen tuen vaihtelua selitettiin tutkittavien taustalla, heidän kliinisellä häiriöllään, lapsuuden traumoilla ja depression oireilla.
Lapsuuden traumojen ja koetun läheisten antaman tuen välillä oli tulosten mukaan negatiivinen korrelaatio. Enemmän lapsuuden traumoja kokeneet kokivat saavansa vähemmän tukea läheisiltä kuin lapsuuden traumoja vähemmän kokeneet ja niiltä täysin säästyneet henkilöt. Depressio oli yleisempää lapsuuden traumoja kokeneilla henkilöillä, ja enemmän DEPS-kyselyssä pisteitä saavat kokivat vähemmän läheisten antamaa tukea. Vahvin negatiivinen korrelaatio PSSS-R-pisteiden kanssa löytyi emotionaalisella hyväksikäytöllä ja keskivahva korrelaatio emotionaalisella laiminlyönnillä sekä fyysisellä hyväksikäytöllä. Kun tutkittavien tausta, kliininen häiriöryhmä ja depression oireet otettiin tarkastelussa huomioon, lapsuuden traumoista emotionaalisella laiminlyönnillä on spesifinen yhteys vähäisempää läheisiltä saadun tuen kokemukseen.
Tutkielma toteutettiin Turussa yliopiston psykiatrian oppiaineessa. Tutkielman tutkittavat (n = 356) olivat seuraavista tutkimuksista: TEPS (Turku Early Psychosis Study), PRONIA (Personalised Prognostic Tools for Early Psychosis Management) ja METSY (Integrated Neuroimaging and Metabolic Platform for Characterisation of Early Psychosis and Prediction of Patient Outcomes). Tutkittavat olivat 15–40-vuotiaita Turun seudulla asuneita henkilöitä, jotka hakeutuivat psykiatriseen hoitoon ensipsykoosin, psykoosiriskin ja psykoosiriskiepäilyn vuoksi. Lisäksi tutkittiin väestöverrokkeja. Kaikki tutkittavat täyttivät standardoidut kyselylomakkeet, jotka käsittelivät lapsuuden traumoja (Trauma And Distress Scale; TADS), läheisten tukea (Perceived Social Support Scale – Revised; PSSS-R) ja depression oireita (Depression Scale; DEPS). Tilastollisissa analyyseissä käytettiin IBM SPSS Statistics 24 ohjelmaa. Tutkielmassa tarkasteltiin TADS- ja PSSS-R-pisteiden korrelaatiota keskenään sekä niiden korrelaatiota DEPS-pisteiden kanssa. Lisäksi tutkittiin taustamuuttujien yhteyttä kyselyiden pisteisiin. Lopuksi tehtiin ANOVA, jossa sosiaalisen tuen vaihtelua selitettiin tutkittavien taustalla, heidän kliinisellä häiriöllään, lapsuuden traumoilla ja depression oireilla.
Lapsuuden traumojen ja koetun läheisten antaman tuen välillä oli tulosten mukaan negatiivinen korrelaatio. Enemmän lapsuuden traumoja kokeneet kokivat saavansa vähemmän tukea läheisiltä kuin lapsuuden traumoja vähemmän kokeneet ja niiltä täysin säästyneet henkilöt. Depressio oli yleisempää lapsuuden traumoja kokeneilla henkilöillä, ja enemmän DEPS-kyselyssä pisteitä saavat kokivat vähemmän läheisten antamaa tukea. Vahvin negatiivinen korrelaatio PSSS-R-pisteiden kanssa löytyi emotionaalisella hyväksikäytöllä ja keskivahva korrelaatio emotionaalisella laiminlyönnillä sekä fyysisellä hyväksikäytöllä. Kun tutkittavien tausta, kliininen häiriöryhmä ja depression oireet otettiin tarkastelussa huomioon, lapsuuden traumoista emotionaalisella laiminlyönnillä on spesifinen yhteys vähäisempää läheisiltä saadun tuen kokemukseen.