Metsäautot toimijoina : Metsäautoilmiöstä käyty internetkeskustelu 2000-luvun alun Suomessa
Halonen, Leena (2020-03-23)
Metsäautot toimijoina : Metsäautoilmiöstä käyty internetkeskustelu 2000-luvun alun Suomessa
Halonen, Leena
(23.03.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042119506
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042119506
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa käsittelen metsäautoilmiötä 2000-luvun alun Suomessa. Käyttämäni aineisto perustuu pääosin internetverkossa tapahtuneisiin keskusteluihin, teksteihin ja siellä levitettyihin kuviin. Kysyn millaista materiaalista toimijuutta metsäautoissa ja metsäautohautausmaissa oli havaittavissa? Millaista keskustelua metsäautoista käytiin ja millaista reagointia autohautausmaat aiheuttivat 2000-luvun alun suomalaisessa yhteiskunnassa? Olen kiinnostunut siitä, miten ei-inhimilliset toimijuudet ja metsäautohautausmaiden tilallisuus ovat vuorovaikutteisessa suhteessa ihmisen toimijuuden kanssa. Olen etsinyt vastauksia erilaisista autojen materiaalisen toimijuuden ilmentymisen muodoista, niiden vitaalisesta elinvoimaisuudesta ja miettinyt autohautausmaan tilallisuutta rihmastollisen ajatusmaailman kautta. Muistamisen paikkojen muodostuminen, maiseman kartallistaminen ja esineiden arvostus ja luokittelu kulttuurissamme sekä nostalgian ja utopian samanaikainen kohtaaminen metsäautohautausmaalla ovat kiinnostukseni kohteina.
Työni tavoitteena on tutkia metsäautojen toimijuutta uusmaterialistisesta näkökannasta käsin. Metodeina käytän lähilukua ja filosofi Jane Bennetin neuvomaa naiivia metodia, jossa tarinallisuuden kautta voidaan laajentaa lokeroituja käsityksiä ei-inhimillisten asioiden toimijuudesta. Internetaineistojen multimodaalisen luonteen vuoksi liikun näkökulmasta toiseen, historiaa avaavan kontekstualisoivan näkökulman ja esteettisen lähiluvun välisessä maastossa. Etsin teksteistä ja kuvista, niiden tunnelmia sekä toisaalta käytän avuksi perinteisiä symboleita ja merkityksiä.
Metsäautot ovat materiana vahvoja ja vitaalisia toimijoita, jotka vaikuttavat aktiivisesti ja voimallisesti metsäautohautausmaassa. Tilassa esiintyy monenlaisia toimijuuksia, joille ei voi muodostaa nimityksiä, mutta niiden olemassaolo aiheuttaa kehossa sensitiivisiä tuntemuksia. Autot kontrolloivat hautausmaalla edelleen, vaikka ne on luokiteltu hylätyiksi esineiksi. Kerran tuotettua esinettä ja sen materiaalisuutta on vaikeata enää tehdä olemattomaksi, joten esineiden tuotannossa kannattaisi huomioida niiden hyperobjektimainen, sitkeä luonteenpiirre. Esineisiin ja rakennelmiin on historiallisesti määritelty erilaisia kuvastoja, joita voitaisiin tarkastella uudelleen. Niihin liitettyjä luokituksia voisi kyseenalaistaa, sillä ei-inhimillisten toimijuuksien toiminta ulottuu ja kietoutuu ihmisten toiminnan yhteyteen, jolloin perinteisistä, usein romanttisestikin värittyneistä näkemyksistä kannattaisi riisua esineiden ylimääräisiä symbolisia merkityksiä ja kohdata niiden materia sellaisena kuin se näyttäytyy.
Työni tavoitteena on tutkia metsäautojen toimijuutta uusmaterialistisesta näkökannasta käsin. Metodeina käytän lähilukua ja filosofi Jane Bennetin neuvomaa naiivia metodia, jossa tarinallisuuden kautta voidaan laajentaa lokeroituja käsityksiä ei-inhimillisten asioiden toimijuudesta. Internetaineistojen multimodaalisen luonteen vuoksi liikun näkökulmasta toiseen, historiaa avaavan kontekstualisoivan näkökulman ja esteettisen lähiluvun välisessä maastossa. Etsin teksteistä ja kuvista, niiden tunnelmia sekä toisaalta käytän avuksi perinteisiä symboleita ja merkityksiä.
Metsäautot ovat materiana vahvoja ja vitaalisia toimijoita, jotka vaikuttavat aktiivisesti ja voimallisesti metsäautohautausmaassa. Tilassa esiintyy monenlaisia toimijuuksia, joille ei voi muodostaa nimityksiä, mutta niiden olemassaolo aiheuttaa kehossa sensitiivisiä tuntemuksia. Autot kontrolloivat hautausmaalla edelleen, vaikka ne on luokiteltu hylätyiksi esineiksi. Kerran tuotettua esinettä ja sen materiaalisuutta on vaikeata enää tehdä olemattomaksi, joten esineiden tuotannossa kannattaisi huomioida niiden hyperobjektimainen, sitkeä luonteenpiirre. Esineisiin ja rakennelmiin on historiallisesti määritelty erilaisia kuvastoja, joita voitaisiin tarkastella uudelleen. Niihin liitettyjä luokituksia voisi kyseenalaistaa, sillä ei-inhimillisten toimijuuksien toiminta ulottuu ja kietoutuu ihmisten toiminnan yhteyteen, jolloin perinteisistä, usein romanttisestikin värittyneistä näkemyksistä kannattaisi riisua esineiden ylimääräisiä symbolisia merkityksiä ja kohdata niiden materia sellaisena kuin se näyttäytyy.