Suomen kielen taidoiltaan eritasoisten 6-vuotiaiden yksi- ja kaksikielisten lasten kerronnassa käyttämät eleet ja niiden yhteys kielitaitoon sekä kerronnan laatuun
Augustin, Tia (2020-04-02)
Suomen kielen taidoiltaan eritasoisten 6-vuotiaiden yksi- ja kaksikielisten lasten kerronnassa käyttämät eleet ja niiden yhteys kielitaitoon sekä kerronnan laatuun
Augustin, Tia
(02.04.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042219966
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020042219966
Tiivistelmä
Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan yksi- ja kaksikielisten 6-vuotiaiden lasten eleiden käyttöä animaation uudelleen kerronnassa. Tutkielmassa perehdytään suomen kieltä puhuvien kielitaidoltaan eritasoisten lasten kerronnassa käyttämien eleiden laatuun sekä niiden ja puheen väliseen yhteyteen. Tutkielmassa pyritään myös selvittämään, onko kielitaidon tasolla tai kerronnan laadulla yhteyttä ikonisten eleiden käyttöön. Tutkimusaihe on tärkeä, sillä suomen kielistä tutkimusta lasten kerronnassa käyttämistä eleistä sekä ikonisten eleiden käytön yhteydestä kielitaidon tai kerronnan laatuun ei ole vielä olemassa.
Tutkimusaineisto kerättiin osana PAULA-seurantatutkimuksen jatkotutkimusta, missä tarkasteltiin päiväkodissa toteutetun kielellisen pienryhmäintervention vaikuttavuutta lasten kielellisiin taitoihin. Koehenkilöt valikoituivat pääosin Paula-seurantatutkimukseen osallistuneista lapsista. Tutkimukseen valikoitui lopulta yhteensä 30 lasta, jotka jaettiin kielitaidon tason mukaan kolmeen taitotasoryhmään: aloittelijat, edistyneet sekä yksikieliset. Kielitaidon taso määriteltiin Reynell III -kielellisen kehityksen testin ymmärtämisen osion ja nimeämistehtävänä käytetyn Fonologiatestin avulla. Eleiden käyttöä analysoitiin animaation uudelleen kerronnan tehtävässä.
Tutkimuksessa havaittiin, että ikoniset eleet olivat käytetyin eleluokka ja ne tuotettiin pääasiallisesti hahmon näkökulmasta. Eleiden käytössä havaittiin vaihtelua suurta ryhmien välillä. Aloittelijoiden ryhmän lapset käyttivät kerronnassa tilastollisesti merkitsevästi enemmän eleitä, kuin edistyneet kaksikieliset ja yksikieliset. Eleiden käytössä oli suurta vaihtelua tutkittavien välillä ja osan kerronnassa ei esiintynyt yhtään analysoitua elettä. Koko tutkittavien joukolla havaittiin ikonisten eleiden ja kielen taitotason välillä negatiivinen korrelaatio. Kerronnan mittareiden ja ikonisten eleiden käytön välillä sen sijaan ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä.
Tutkimustulosten luotettavuuteen vaikuttaa heikentäviä tekijöitä, kuten pieni otoskoko, verrattain pieni kerronnassa käytettyjen eleiden määrä sekä ryhmien väliset erot lasten äidinkielissä. Tutkimus antaa kuitenkin alustavaa tietoa suomen kieltä puhuvien yksi- ja kaksikielisten lasten kerronnassa käytetyistä eleistä. Tutkimustulosten perusteella voidaan varovaisesti arvioida eleiden ja puheen välisen yhteyden luonnetta. Jatkotutkimus aiheesta on tarpeen, jotta eleiden käyttöön vaikuttavista tekijöistä saataisiin aiempaa yhteneväisempi näkemys.
Avainsanat: kaksikielisyys, eleet, ikoniset eleet, kielitaito
Tutkimusaineisto kerättiin osana PAULA-seurantatutkimuksen jatkotutkimusta, missä tarkasteltiin päiväkodissa toteutetun kielellisen pienryhmäintervention vaikuttavuutta lasten kielellisiin taitoihin. Koehenkilöt valikoituivat pääosin Paula-seurantatutkimukseen osallistuneista lapsista. Tutkimukseen valikoitui lopulta yhteensä 30 lasta, jotka jaettiin kielitaidon tason mukaan kolmeen taitotasoryhmään: aloittelijat, edistyneet sekä yksikieliset. Kielitaidon taso määriteltiin Reynell III -kielellisen kehityksen testin ymmärtämisen osion ja nimeämistehtävänä käytetyn Fonologiatestin avulla. Eleiden käyttöä analysoitiin animaation uudelleen kerronnan tehtävässä.
Tutkimuksessa havaittiin, että ikoniset eleet olivat käytetyin eleluokka ja ne tuotettiin pääasiallisesti hahmon näkökulmasta. Eleiden käytössä havaittiin vaihtelua suurta ryhmien välillä. Aloittelijoiden ryhmän lapset käyttivät kerronnassa tilastollisesti merkitsevästi enemmän eleitä, kuin edistyneet kaksikieliset ja yksikieliset. Eleiden käytössä oli suurta vaihtelua tutkittavien välillä ja osan kerronnassa ei esiintynyt yhtään analysoitua elettä. Koko tutkittavien joukolla havaittiin ikonisten eleiden ja kielen taitotason välillä negatiivinen korrelaatio. Kerronnan mittareiden ja ikonisten eleiden käytön välillä sen sijaan ei havaittu tilastollisesti merkitsevää yhteyttä.
Tutkimustulosten luotettavuuteen vaikuttaa heikentäviä tekijöitä, kuten pieni otoskoko, verrattain pieni kerronnassa käytettyjen eleiden määrä sekä ryhmien väliset erot lasten äidinkielissä. Tutkimus antaa kuitenkin alustavaa tietoa suomen kieltä puhuvien yksi- ja kaksikielisten lasten kerronnassa käytetyistä eleistä. Tutkimustulosten perusteella voidaan varovaisesti arvioida eleiden ja puheen välisen yhteyden luonnetta. Jatkotutkimus aiheesta on tarpeen, jotta eleiden käyttöön vaikuttavista tekijöistä saataisiin aiempaa yhteneväisempi näkemys.
Avainsanat: kaksikielisyys, eleet, ikoniset eleet, kielitaito