Foneeminen ja semanttinen sanasujuvuus aivovamman jälkeen: kokonaissanamäärä, tuotetun sanamäärän ajallinen jakautuminen ja toistot sanasujuvuustehtävässä
Foudila, Anni-Liina; Juntunen, Louna (2020-04-07)
Foneeminen ja semanttinen sanasujuvuus aivovamman jälkeen: kokonaissanamäärä, tuotetun sanamäärän ajallinen jakautuminen ja toistot sanasujuvuustehtävässä
Foudila, Anni-Liina
Juntunen, Louna
(07.04.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020050625399
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020050625399
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella foneemista ja semanttista sanasujuvuutta aivovamman jälkeen. Aihetta tutkittiin vertaamalla aivovamman saaneiden ja terveiden aikuisten sanasujuvuustehtävässä tuottamaa sanamäärää foneemisessa sekä semanttisessa kategoriassa ja kategorioissa yhteensä. Tutkielmassa tarkasteltiin, miten tutkittavien minuutin aikana tuottama sanamäärä jakautui neljään viidentoista sekunnin osioon eli kvartiiliin prosentuaalisesti. Aivovamman saaneiden ja terveiden verrokkien ensimmäisen kvartiilin aikana tuottamaa sanamäärää verrattiin viimeisen kvartiilin aikana tuotettuun sanamäärään ryhmien sisällä. Tarkastelun kohteena oli, eroaako tuotettu sanamäärä ensimmäisessä kvartiilissa ja viimeisessä kvartiilissa ryhmien välillä. Tutkielmassa selvitettiin myös, kuinka paljon tutkittavat tuottivat toistoja foneemisessa ja semanttisessa kategoriassa ja erosiko toistojen määrä ryhmien välillä.
Aivovamman saaneiden (n=41) ja terveiden verrokkien (n=25) foneemista ja semanttista sanasujuvuutta mitattiin Kielelliset arviointitehtävät lievien häiriöiden määrittämiseksi aikuisilla eli KAT-testin sanasujuvuusosiolla. Tehtävässä tutkittavalla on minuutti aikaa luetella annettuun kategoriaan kuuluvia sanoja. Tässä tutkielmassa foneeminen kategoria oli k-alkuiset sanat ja semanttinen kategoria vaatteet.
Tutkielman tulokset osoittivat, että aivovamman saaneet tuottivat tilastollisesti merkitsevästi vähemmän sanoja kuin terveet verrokit sekä foneemisessa että semanttisessa kategoriassa. Aivovamman saaneet suoriutuivat tilastollisesti merkitsevästi huonommin foneemisessa kategoriassa kuin semanttisessa. Aivovamman saaneet ja terveet verrokit tuottivat suurimman osan sanoista ensimmäisen kvartiilin aikana ja sanamäärä väheni tasaisesti minuutin loppua kohden molemmissa kategorioissa. Tuotettujen toistojen määrän osalta tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä ei havaittu.
Tämä tutkielma toi tietoa suomenkielisten aivovamman saaneiden foneemisesta ja semanttisesta sanasujuvuudesta. KAT-testin sanasujuvuusosion havaittiin erottelevan aivovamman saaneet terveistä verrokeista. Jatkossa olisi hyvä tarkastella taustamuuttujien kuten vamman vaurion kohdan, iän, sukupuolen ja koulutustaustan vaikutusta sanasujuvuuteen sekä klustereiden eli sanaryppäiden muodostamista. Näin saataisiin tietoa sanasujuvuustehtävässä suoriutumisen taustalla olevista tekijöistä ja semanttisen muistin toiminnasta.
Aivovamman saaneiden (n=41) ja terveiden verrokkien (n=25) foneemista ja semanttista sanasujuvuutta mitattiin Kielelliset arviointitehtävät lievien häiriöiden määrittämiseksi aikuisilla eli KAT-testin sanasujuvuusosiolla. Tehtävässä tutkittavalla on minuutti aikaa luetella annettuun kategoriaan kuuluvia sanoja. Tässä tutkielmassa foneeminen kategoria oli k-alkuiset sanat ja semanttinen kategoria vaatteet.
Tutkielman tulokset osoittivat, että aivovamman saaneet tuottivat tilastollisesti merkitsevästi vähemmän sanoja kuin terveet verrokit sekä foneemisessa että semanttisessa kategoriassa. Aivovamman saaneet suoriutuivat tilastollisesti merkitsevästi huonommin foneemisessa kategoriassa kuin semanttisessa. Aivovamman saaneet ja terveet verrokit tuottivat suurimman osan sanoista ensimmäisen kvartiilin aikana ja sanamäärä väheni tasaisesti minuutin loppua kohden molemmissa kategorioissa. Tuotettujen toistojen määrän osalta tilastollisesti merkitsevää eroa ryhmien välillä ei havaittu.
Tämä tutkielma toi tietoa suomenkielisten aivovamman saaneiden foneemisesta ja semanttisesta sanasujuvuudesta. KAT-testin sanasujuvuusosion havaittiin erottelevan aivovamman saaneet terveistä verrokeista. Jatkossa olisi hyvä tarkastella taustamuuttujien kuten vamman vaurion kohdan, iän, sukupuolen ja koulutustaustan vaikutusta sanasujuvuuteen sekä klustereiden eli sanaryppäiden muodostamista. Näin saataisiin tietoa sanasujuvuustehtävässä suoriutumisen taustalla olevista tekijöistä ja semanttisen muistin toiminnasta.