Suomen kielen aloitusiän ja altistuksen pituuden vaikutus sanavaraston kokoon ja kielitaidon itsearvioon aikuisilla maahanmuuttajilla
Seppälä, Siiri (2020-04-02)
Suomen kielen aloitusiän ja altistuksen pituuden vaikutus sanavaraston kokoon ja kielitaidon itsearvioon aikuisilla maahanmuuttajilla
(02.04.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051127261
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051127261
Tiivistelmä
Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten suomen kielen aloitusikä ja altistuksen pituus vaikuttavat sanavaraston kokoon ja kielitaidon itsearvioon aikuisena Suomeen muuttaneilla. Aloitusiän ja altistuksen pituuden vaikutuksesta on ristiriitaisia tuloksia, eikä tutkimusta ole tehty suomeksi. Sanavarasto ennustaa vahvasti muuta kielitaitoa, joten siksi kielitaidon itsearviota ja sanavaraston kokoa voitiin vertailla.
Tutkimusaineisto saatiin Turun yliopiston ja Åbo Akademin Lexize-tutkimusprojektin kautta, minkä tarkoituksena on saada tietoa suomen kielen puhujien sanavaraston laajuudesta. Tutkimuksessa käytettiin Lexize-testiä, joka on leksikaalinen päätöstehtävä, joka tehdään kännykällä. Tutkimuksen koehenkilöt on rekrytoitu esimerkiksi kielikursseilta ja sähköpostilistoja hyödyntäen. Tämän tutkielman koehenkilöiksi valikoitui yhteensä 85 yli 16-vuotiaana monesta eri maasta Suomeen muuttanutta henkilöä. Aloitusikäryhmät jaettiin 25-vuotiaana tai aiemmin muuttaneisiin ja yli 25-vuotiaana muuttaneisiin, ja altistusryhmät jaettiin alle kolme vuotta altistuneisiin ja kolme vuotta tai pidempään altistuneisiin.
Molemmat aloitusikäryhmät saivat yhtä hyvät tulokset sanavarastotestissä, joten aloitusikä ei vaikuta sanavaraston kokoon aikuisiällä aloitetussa kielessä. Aloitusikä kuitenkin vaikutti itsearvioon niin, että nuorempi aloitusikäryhmä yliarvioi taitonsa ja vanhempi aloitusikäryhmä arvioi taitonsa realistisesti. Altistuksen pituus vaikutti niin, että pidempään altistuneilla oli isompi sanavarasto, ja he myös arvioivat kielitaitonsa paremmaksi. Tulokset vastaavat osin aiempia tutkimuksia, mutta tämä tutkimus tuo lisätietoa suomen kielestä L2-kielenä.
Tutkimusaineisto saatiin Turun yliopiston ja Åbo Akademin Lexize-tutkimusprojektin kautta, minkä tarkoituksena on saada tietoa suomen kielen puhujien sanavaraston laajuudesta. Tutkimuksessa käytettiin Lexize-testiä, joka on leksikaalinen päätöstehtävä, joka tehdään kännykällä. Tutkimuksen koehenkilöt on rekrytoitu esimerkiksi kielikursseilta ja sähköpostilistoja hyödyntäen. Tämän tutkielman koehenkilöiksi valikoitui yhteensä 85 yli 16-vuotiaana monesta eri maasta Suomeen muuttanutta henkilöä. Aloitusikäryhmät jaettiin 25-vuotiaana tai aiemmin muuttaneisiin ja yli 25-vuotiaana muuttaneisiin, ja altistusryhmät jaettiin alle kolme vuotta altistuneisiin ja kolme vuotta tai pidempään altistuneisiin.
Molemmat aloitusikäryhmät saivat yhtä hyvät tulokset sanavarastotestissä, joten aloitusikä ei vaikuta sanavaraston kokoon aikuisiällä aloitetussa kielessä. Aloitusikä kuitenkin vaikutti itsearvioon niin, että nuorempi aloitusikäryhmä yliarvioi taitonsa ja vanhempi aloitusikäryhmä arvioi taitonsa realistisesti. Altistuksen pituus vaikutti niin, että pidempään altistuneilla oli isompi sanavarasto, ja he myös arvioivat kielitaitonsa paremmaksi. Tulokset vastaavat osin aiempia tutkimuksia, mutta tämä tutkimus tuo lisätietoa suomen kielestä L2-kielenä.