”Wasserburgissa kaikki on jetsulleen samanlaista” – reaalioiden kääntäminen Janoschin Tarinatuokiossa
Holm, Annina (2020-04-16)
16.04.2020
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051230837
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051230837
Tiivistelmä
Tutkielmassa tarkastellaan Janoschin Tarinatuokio -piirrossarjassa esiintyviä kulttuurisidonnaisia ilmaisuja eli reaalioita sekä niiden käännösstrategioita, jotka on luokiteltu kotouttaviin ja vieraannuttaviin strategioihin. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, onko kääntäjä käyttänyt kotouttavia vai vieraannuttavia käännösstrategioita kääntäessään piirrossarjassa esiintyviä reaalioita suomalaisille lapsikatsojille.
Reaalioilla tarkoitetaan sanoja ja ilmaisuja, jotka ovat läheisesti osa lähtökulttuurinsa käsitemaailmaa. Reaalioiden luokittelussa käytetään apuna Sider Florinin reaaliajaottelua. Aineistossa esiintyvien reaalioiden suomenkielisiä käännöksiä luokitellaan Ritva Leppihalmeen käännösstrategioiden mukaan, jotka esitellään teoriaosuudessa. Leppihalmeen käännösstrategiat on tutkielmassa jaoteltu kotouttaviin ja vieraannuttaviin käännösstrategioihin. Teoriaosuudessa esitellään myös audiovisuaalisen kääntämisen perusperiaatteita sekä Riitta Oittisen ajatuksia kuvakirjan kääntämisestä.
Tutkielman aineisto koostuu kolmesta dubatusta Janoschin Tarinatuokio-sarjan jaksosta, joista on kerätty saksankielisessä dialogissa esiintyneet reaaliat. Saksankielisissä repliikeissä esiintyneille reaalioille on kerätty suomenkieliset vastineet. Tämän jälkeen suomenkielisessä versiossa esiintyvä käännös on luokiteltu joko kotoutetuksi tai vieraannutetuksi käännökseksi.
Florinin reaaliajaotteluun kuuluu kolme eri kategoriaa: etnografiset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset sekä maantieteelliset reaaliat. Aineistossa esiintyi etnografisia reaalioita runsaasti: peräti kymmenen kappaletta. Sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ja maantieteellisiä reaalioita oli taas niukasti, vain yksi kappale kumpaakin. Tutkielman tulosten perusteella voidaan sanoa, että tässä tutkielmassa esiintyvän aineiston yleisin käännösstrategia on joko kulttuurinen adaptaatio tai yläkäsitteen käyttäminen. Molemmat käännösstrategiat on tässä tutkielmassa luokiteltu kotouttaviksi käännösstrategioiksi.
Reaalioilla tarkoitetaan sanoja ja ilmaisuja, jotka ovat läheisesti osa lähtökulttuurinsa käsitemaailmaa. Reaalioiden luokittelussa käytetään apuna Sider Florinin reaaliajaottelua. Aineistossa esiintyvien reaalioiden suomenkielisiä käännöksiä luokitellaan Ritva Leppihalmeen käännösstrategioiden mukaan, jotka esitellään teoriaosuudessa. Leppihalmeen käännösstrategiat on tutkielmassa jaoteltu kotouttaviin ja vieraannuttaviin käännösstrategioihin. Teoriaosuudessa esitellään myös audiovisuaalisen kääntämisen perusperiaatteita sekä Riitta Oittisen ajatuksia kuvakirjan kääntämisestä.
Tutkielman aineisto koostuu kolmesta dubatusta Janoschin Tarinatuokio-sarjan jaksosta, joista on kerätty saksankielisessä dialogissa esiintyneet reaaliat. Saksankielisissä repliikeissä esiintyneille reaalioille on kerätty suomenkieliset vastineet. Tämän jälkeen suomenkielisessä versiossa esiintyvä käännös on luokiteltu joko kotoutetuksi tai vieraannutetuksi käännökseksi.
Florinin reaaliajaotteluun kuuluu kolme eri kategoriaa: etnografiset, sosiaaliset ja yhteiskunnalliset sekä maantieteelliset reaaliat. Aineistossa esiintyi etnografisia reaalioita runsaasti: peräti kymmenen kappaletta. Sosiaalisia ja yhteiskunnallisia ja maantieteellisiä reaalioita oli taas niukasti, vain yksi kappale kumpaakin. Tutkielman tulosten perusteella voidaan sanoa, että tässä tutkielmassa esiintyvän aineiston yleisin käännösstrategia on joko kulttuurinen adaptaatio tai yläkäsitteen käyttäminen. Molemmat käännösstrategiat on tässä tutkielmassa luokiteltu kotouttaviksi käännösstrategioiksi.