Perusopetukseen valmistettavat maahanmuuttajaoppilaat : Kriittinen diskurssianalyysi valmistavan opetuksen opetussuunnitelmista
Ghribi, Sonia (2020-04-23)
Perusopetukseen valmistettavat maahanmuuttajaoppilaat : Kriittinen diskurssianalyysi valmistavan opetuksen opetussuunnitelmista
(23.04.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051231648
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051231648
Tiivistelmä
Tämän pro gradu -tutkielman tavoitteena on tutkia perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmissa tuotettuja maahanmuuttajakonstruktioita. Tavoitteena on myös tutkia, millaisena koulutuksellinen tasa-arvo näyttäytyy näiden diskurssien myötä. Tutkielman aihe on tärkeä sekä ajankohtainen myös siksi, että Opetus- ja kulttuuriministeriön vuonna 2019 julkaistussa raportissa ilmaistaan huoli maahanmuuttajaoppilaiden sekä tarkemmin valmistavan opetuksen nykyisestä tilanteesta.
Tutkielma on kvalitatiivinen ja sen teoreettismetodologisena taustana vaikuttaa kriittinen diskurssianalyysi. Tutkielman aineistona toimi valtakunnallinen sekä kahdeksan kunnallista perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa. Aineisto analysoitiin abduktiivisesti. Opetussuunnitelmien valintaan vaikutti kunnan sijainti, opetussuunnitelman voimaantulo sekä kunnan asukasmäärä. Diskurssianalyysin taustalla vaikuttaa sosiokonstruktionistinen tieteenfilosofia.
Tutkielmassa ilmeni funktionalismi-, kielitaito-, tuki-, kontrolli- ja holhous-, osallisuus- sekä integrointiperusteisuuden diskursseja. Opetussuunnitelmissa tuotetaan huolipuhetta, jossa kuvataan maahanmuuttajat tukea tarvitsevina sekä kontrollin ja holhonnan kohteina. Tämän tutkielman perusteella voidaan lisäksi havaita, että valmistava opetus ei ole yhdenvertaista ja sen järjestäminen vaihtelee.
Maahanmuuttajien määrän kasvaessa myös valmistavan opetuksen oppilaiden määrä kasvaa. Valmistava opetus on monen maahanmuuttajan ensikosketus suomalaiseen kasvatus- ja opetusjärjestelmään, minkä vuoksi maahanmuuttajakonstruktioon sekä koulutukselliseen tasa-arvoon olisi jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota. The aim of this Master’s thesis was to analyze the curriculums for instruction preparing for basic education (preparatory instruction). The main interest was to find out what kind of image the curriculums produce of immigrants. The secondary interest was to research how equity in education appears in these discourses. The theme of the thesis is very important, as a report published by the Ministry of Education and Culture in 2019 indicates, there is a need to pay more attention to immigrant teaching and preparatory instruction.
This qualitative thesis uses critical analysis as its theoretic-methodological basis. The data of the thesis was the Finnish national curriculum in 2015, and eight municipal curriculums for preparatory instruction for immigrants. The data was analyzed abductively. The municipal curriculums were selected on the basis of the municipalities’ locations as well as their populations, and the validity of the curriculums in relation to the national curriculum. The philosophy behind the thesis is the socio-constructivism philosophy of science.
This study revealed six discourses: functionalism-based, language-based, support-based, control and patronage-based, inclusion-based, and integration-based discourses. The curriculums clearly produce an image of immigrants as being in need of supplemental support, and objects to the control and patronage. In addition, analysis of the various curriculums has shown that preparatory instruction varies nationally, and it is organized differently among the municipalities.
As the number of immigrants increase, so does the number of students in instruction preparing for basic education. Preparatory instruction is the first contact of many immigrants with the Finnish field of education, which is why more attention must be paid to the image of immigrants and equity in education.
Tutkielma on kvalitatiivinen ja sen teoreettismetodologisena taustana vaikuttaa kriittinen diskurssianalyysi. Tutkielman aineistona toimi valtakunnallinen sekä kahdeksan kunnallista perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelmaa. Aineisto analysoitiin abduktiivisesti. Opetussuunnitelmien valintaan vaikutti kunnan sijainti, opetussuunnitelman voimaantulo sekä kunnan asukasmäärä. Diskurssianalyysin taustalla vaikuttaa sosiokonstruktionistinen tieteenfilosofia.
Tutkielmassa ilmeni funktionalismi-, kielitaito-, tuki-, kontrolli- ja holhous-, osallisuus- sekä integrointiperusteisuuden diskursseja. Opetussuunnitelmissa tuotetaan huolipuhetta, jossa kuvataan maahanmuuttajat tukea tarvitsevina sekä kontrollin ja holhonnan kohteina. Tämän tutkielman perusteella voidaan lisäksi havaita, että valmistava opetus ei ole yhdenvertaista ja sen järjestäminen vaihtelee.
Maahanmuuttajien määrän kasvaessa myös valmistavan opetuksen oppilaiden määrä kasvaa. Valmistava opetus on monen maahanmuuttajan ensikosketus suomalaiseen kasvatus- ja opetusjärjestelmään, minkä vuoksi maahanmuuttajakonstruktioon sekä koulutukselliseen tasa-arvoon olisi jatkossa kiinnitettävä enemmän huomiota.
This qualitative thesis uses critical analysis as its theoretic-methodological basis. The data of the thesis was the Finnish national curriculum in 2015, and eight municipal curriculums for preparatory instruction for immigrants. The data was analyzed abductively. The municipal curriculums were selected on the basis of the municipalities’ locations as well as their populations, and the validity of the curriculums in relation to the national curriculum. The philosophy behind the thesis is the socio-constructivism philosophy of science.
This study revealed six discourses: functionalism-based, language-based, support-based, control and patronage-based, inclusion-based, and integration-based discourses. The curriculums clearly produce an image of immigrants as being in need of supplemental support, and objects to the control and patronage. In addition, analysis of the various curriculums has shown that preparatory instruction varies nationally, and it is organized differently among the municipalities.
As the number of immigrants increase, so does the number of students in instruction preparing for basic education. Preparatory instruction is the first contact of many immigrants with the Finnish field of education, which is why more attention must be paid to the image of immigrants and equity in education.