RATIONAALILUKUJEN OPPIMINEN 5.-LUOKKALAISILLA VILLE-OPPIMISYMPÄRISTÖSSÄ
Mäkelä, Mika; Nguyen, Thang (2020-04-15)
RATIONAALILUKUJEN OPPIMINEN 5.-LUOKKALAISILLA VILLE-OPPIMISYMPÄRISTÖSSÄ
Mäkelä, Mika
Nguyen, Thang
(15.04.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051334367
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051334367
Tiivistelmä
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten ViLLE-oppimisympäristössä laskettujen rationaalilukutehtävien määrä on yhteydessä rationaalilukujen yhteen- ja vähennyslukujen oppimiseen. Tutkimus toteutettiin pitkittäistutkimuksena kahdeksan viikon aikana syksyllä 2019. Lisäksi pyrittiin selvittämään, miten ViLLEssä laskettujen tehtävien määrä sekä alku- ja lopputestissä oikein laskettujen tehtävien määrä ovat yhteydessä oppilaiden matemaattiseen kompetenssiin, tehtävien viehättävyyteen sekä tehtävien henkilökohtaiseen merkitykseen. Tutkimukseen osallistui seitsemän alakoulun 5.:ttä luokkaa Varsinais-Suomesta. Tutkimukseen osallistui 125 oppilasta. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi erikseen sukupuolten, koululuokkien sekä oppilaiden itsearvioiman taitotason mukaisten ryhmien välisiä eroja edellä mainittuihin tutkimuskohteisiin. Alku- ja lopputesti sisälsivät samat 40 rationaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua ja alku- ja loppukysely samat 17 kysymystä. ViLLEssä laskettujen tehtävien määrä korreloi heikosti ja tilastollisesti merkitsevästi oppimistuloksiin. Toistettujen mittausten t-testin perusteella lopputestissä tehtiin tilastollisesti merkitsevästi enemmän tehtäviä kuin alkutestissä. Eri ryhmiä vertaillessa havaittiin, ettei sukupuolella ei ollut tilastollisesti merkitsevää yhteyttä oppimiseen. Koululuokkien sekä oppilaiden alustavan taitotasoryhmien välillä tilastollisesti merkitsevä yhteys löytyi vain loppu- ja alkutestissä oikein ratkaistujen murtolukutehtävien erotuksen osalta. Kyselytulosten perusteella oppilaat kokivat osaavansa laskea rationaalilukuja paremmin tutkimuksen lopussa kuin sen alussa. Sukupuolten välisiä eroja ei löytynyt subjektiivisen kompetenssin, tehtävien viehätyksen tai tehtävien henkilökohtaisen merkityksen osalta. Koululuokkien välillä ilmeni tilastollisesti merkitseviä eroja tehtävien viehätyksen osalta. Lisäksi subjektiivinen kompetenssi ja tehtävien henkilökohtainen merkitys -pääkomponenteissa ilmeni tilastollisesti merkitseviä eroja oppilaiden alustavan taitotasoryhmien välillä. Matematiikan opetuksen kannalta tutkimus antaa viitteitä siitä, että kaiken tasoisten oppilaiden kannattaa harjoitella tehtäviä mahdollisimman paljon, sillä rationaalilukujen oppiminen ja osaaminen kehittyvät harjoittelun myötä sukupuolesta, koululuokasta tai alustavasta taitota-sosta huolimatta.