Maassa maan tavalla? Maahanmuuttovastaisuus ja sen argumentointi
Nurmela, Esa (2020-04-14)
Maassa maan tavalla? Maahanmuuttovastaisuus ja sen argumentointi
Nurmela, Esa
(14.04.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051435548
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051435548
Tiivistelmä
Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen maahanmuuttovastaisuutta ja sen argumentointia. Olen keskittänyt tarkasteluni erityisesti Euroopan ulkopuolelta tulevaan maahanmuuttoon ja sen herättämiin mielipiteisiin. Tavoitteenani on selvittää mitä teemoja on löydettävissä maahanmuuttajiin liittyvien negatiivisten mielipiteiden takana ja miten niitä perustellaan.
Tutkimukseni on kvalitatiivinen. Aineistona käytän internetpalstan Suomi24.fi maahanmuuttoon liittyviä mielipidekirjoituksia sekä niistä syntyneitä keskusteluja vuoden 2019 osalta. Maahanmuuttoon liittyvä keskustelu on lisääntynyt merkittävästi vuoden 2015 Suomeen kohdistuneen laajan pakolaisaallon seurauksena. Analyysimenetelminä käytän tutkimuksessani sisällönanalyysia ja teemoittelua.
Analyysini perusteella pääteemoiksi muodostuivat maahanmuuttajat kustannusten aiheuttajina, maahanmuuttajien sopeutumattomuus suomalaiseen kulttuuriin sekä maahanmuuttajat yhteiskunnallisina uhkatekijöinä. Kustannustekijöissä maahanmuuttajien katsottiin elävän veromaksajien rahoilla sekä aiheuttavan myös suomalaisten työttömyyttä. Kulttuurieroissa maahanmuuttajien todettiin kunnioittavan puutteellisesti suomalaista kulttuuria ja kirjoittajilla oli myös suurena pelkona Suomen islamoituminen. Maahanmuuttajat koettiin myös sisäisenä uhkana Suomen vakaudelle ja turvallisuudelle. Moni kirjoittaja osoitti viestinsä poliittisille päättäjille, joiden tulisi kirjoittajien mukaan osata asettaa suomalainen kantaväestö etusijalle, suojella Suomea vierailta kulttuureilta sekä uskaltaa laittaa Suomen rajat kiinni erityisesti turvapaikanhakijoilta. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että maahanmuuttovastaisuuteen liittyvät argumentit olivat useimmiten kirjoittajan omia, vahvasti asenteellisia mielipiteitä. Monissa kirjoituksissa korostui kirjoittajan omakohtainen vaille jäämisen kokemus, joka koettiin juuri maahanmuutosta aiheutuneeksi.
Onnistuneella sosiaalipolitiikalla on mahdollista vaikuttaa maahanmuutosta käytävään keskusteluun. Tämän hetken yhteiskunnan rakenteen muutospaineissa ihminen kokee kuitenkin epävarmuutta sekä turvattomuutta, joka osaltaan saattaa aiheuttaa negatiivista asennoitumista maahanmuuttoa kohtaan. Yhteiskunnallisesti tarkasteltuna vallalla oleva voimakas uusliberalismin suuntaus sekä globaali maailmantalous korostavat yksilön menestymistä, joka luo haasteita perinteisen pohjoismaisen hyvinvointivaltion toimivuuteen. Koulutustason ylläpidolla ja sen kasvattamisella on mahdollista lisätä sivistystä, mutta yksittäiseksi ratkaisijaksi asennoitumiselle siitä ei ole. Yksinkertaista avaintekijää maahanmuuton vastaisten asenteiden muuttumiselle ei ole tarjolla. Pohjoismaisen sosiaalipolitiikan yhteisvastuun periaatteita korostamalla myönteistä suhtautumista olisi kenties mahdollista saada lisättyä. Yhtälö on kuitenkin erittäin haastava. Maahanmuuttovastaisuuden voimakas kasvu koko Euroopassa ja lisääntynyt epävarmuus tulevasta eivät ole olleet näkymättä myös meillä Suomessa.
Asiasanat: maahanmuutto, maahanmuuttovastaisuus, mielipiteet, ekskluusio, inkluusio, integraatio.
Tutkimukseni on kvalitatiivinen. Aineistona käytän internetpalstan Suomi24.fi maahanmuuttoon liittyviä mielipidekirjoituksia sekä niistä syntyneitä keskusteluja vuoden 2019 osalta. Maahanmuuttoon liittyvä keskustelu on lisääntynyt merkittävästi vuoden 2015 Suomeen kohdistuneen laajan pakolaisaallon seurauksena. Analyysimenetelminä käytän tutkimuksessani sisällönanalyysia ja teemoittelua.
Analyysini perusteella pääteemoiksi muodostuivat maahanmuuttajat kustannusten aiheuttajina, maahanmuuttajien sopeutumattomuus suomalaiseen kulttuuriin sekä maahanmuuttajat yhteiskunnallisina uhkatekijöinä. Kustannustekijöissä maahanmuuttajien katsottiin elävän veromaksajien rahoilla sekä aiheuttavan myös suomalaisten työttömyyttä. Kulttuurieroissa maahanmuuttajien todettiin kunnioittavan puutteellisesti suomalaista kulttuuria ja kirjoittajilla oli myös suurena pelkona Suomen islamoituminen. Maahanmuuttajat koettiin myös sisäisenä uhkana Suomen vakaudelle ja turvallisuudelle. Moni kirjoittaja osoitti viestinsä poliittisille päättäjille, joiden tulisi kirjoittajien mukaan osata asettaa suomalainen kantaväestö etusijalle, suojella Suomea vierailta kulttuureilta sekä uskaltaa laittaa Suomen rajat kiinni erityisesti turvapaikanhakijoilta. Tutkimustuloksista kävi ilmi, että maahanmuuttovastaisuuteen liittyvät argumentit olivat useimmiten kirjoittajan omia, vahvasti asenteellisia mielipiteitä. Monissa kirjoituksissa korostui kirjoittajan omakohtainen vaille jäämisen kokemus, joka koettiin juuri maahanmuutosta aiheutuneeksi.
Onnistuneella sosiaalipolitiikalla on mahdollista vaikuttaa maahanmuutosta käytävään keskusteluun. Tämän hetken yhteiskunnan rakenteen muutospaineissa ihminen kokee kuitenkin epävarmuutta sekä turvattomuutta, joka osaltaan saattaa aiheuttaa negatiivista asennoitumista maahanmuuttoa kohtaan. Yhteiskunnallisesti tarkasteltuna vallalla oleva voimakas uusliberalismin suuntaus sekä globaali maailmantalous korostavat yksilön menestymistä, joka luo haasteita perinteisen pohjoismaisen hyvinvointivaltion toimivuuteen. Koulutustason ylläpidolla ja sen kasvattamisella on mahdollista lisätä sivistystä, mutta yksittäiseksi ratkaisijaksi asennoitumiselle siitä ei ole. Yksinkertaista avaintekijää maahanmuuton vastaisten asenteiden muuttumiselle ei ole tarjolla. Pohjoismaisen sosiaalipolitiikan yhteisvastuun periaatteita korostamalla myönteistä suhtautumista olisi kenties mahdollista saada lisättyä. Yhtälö on kuitenkin erittäin haastava. Maahanmuuttovastaisuuden voimakas kasvu koko Euroopassa ja lisääntynyt epävarmuus tulevasta eivät ole olleet näkymättä myös meillä Suomessa.
Asiasanat: maahanmuutto, maahanmuuttovastaisuus, mielipiteet, ekskluusio, inkluusio, integraatio.