Kotia kohti : Koti koettuna fyysisenä tilana ja tunnetilana
Järvenpää Helenius, Jari (2020-05-04)
Kotia kohti : Koti koettuna fyysisenä tilana ja tunnetilana
Järvenpää Helenius, Jari
(04.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051435557
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051435557
Tiivistelmä
Tutkielmassa luodaan katsaus tavallisten suomalaisten kodin kokemiseen sekä sen myötä syntyneisiin henkilökohtaisiin merkityksiin ja tärkeinä pidettyihin asioihin. Tarkastelu kohdentuu siihen, miten kodin fyysiseen ympäristöön ja kotiin liitettyjen tunnetilojen merkitykset näyttäytyvät omaelämäkerrallisen aineiston kirjoittajien kuvauksissa ja heidän tarinoissaan – mitkä asiat koetaan itselle merkityksellisinä. Samalla jäsennetään sitä, miten teemakirjoitusaineiston kirjoittajat yleensä kertovat kodeistaan ja elämänkulustaan, luomalla laajaa aineistoa yleisesti kuvaavat mallitarinat narratiivista tarkastelutapaa ja elämäkerran kerrontaskeemaa hyödyntäen. Muistitietoon pohjautuvana tutkimusaineistona hyödynnetään Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Suomen Akatemian Kodin paikantaminen -hankkeen vuonna 2004 yhdessä toteuttaman kirjoituskilpailun myötä taltioitua omaelämäkertaluonteista arkistoaineistoa. Kokonaistarkasteluun päätyivät ensimmäiset 1388 sivua, tarkoittaen193 vastaajan kertomuksia, joista 93 kirjoittajan lausumia analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimusaineisto toimii sekä lähteenä että kohteena. Aineiston elämäkerrallisen luonteen huomioiden tutkielmassa noudatetaan sekä realistista että osittain narratiivista lähestymistapaa niin aineiston luennan, käsittelyn kuin analysoinninkin osalta, painottaen aineistolähtöisen sisällönanalyysin periaatteita. Teemaan perehtymisessä ja tulosten analysoinnissa hyödynnetään ensisijaisesti aihealueeseen vihkiytynyttä kotimaista tutkimuskirjallisuutta ja artikkeleja vahvistamaan ymmärrystä juuri suomalaiseen kontekstiin liittyvistä erityispiirteistä kodin piirissä.
Tutkimustulos osoittaa kodeista kertomisen painottuvan arkisten elämäntapahtumien ja eri muutostilanteiden lähinnä kronologisesti etenevään kuvailuun, kokemuksellisuutta unohtamatta. Mallitarinoiden välityksellä piirtyy vahva kuva lapsuudenkodin erityisestä merkityksestä sekä kertojasukupolven elämänhistoriaan kytkeytyvistä selviytymistarinoista, joissa useiden muutto-jen myötä rakennetaan aina uudelleen kyseiseen elämäntilanteeseen soveltuvinta kotia. Kodin kokemisen kokonaisuus muodostuu ympäristösuhteiden sekä tunnesuhteiden tasapainon seitsemästä osiosta. Keskiöön nousevat omaehtoinen toimiminen ja oleminen turvallisessa ja tutussa sekä omaksi koetussa tilassa ja ympäristössä. Teoreettisena käsitteenä kodin kokemisen kokonaisuus ilmentää tiivistetysti kodin kokemisen ydintä suomalaisessa mielenmaisemassa. Ymmärrys inhimillisestä kokemusmaailmasta avaa uusia näkökulmia kodin kokemisen eri ulottuvuuksien vaikutusyhteyksistä ihmisten hyvinvoinnille. Käsitettä voidaan jatkokehittää mallintamalla uudenlaista viitekehystä niin koti- ja hoivapalvelujen opetussisältöjen kuin ikääntyvän väestönosan asumisen ja siihen liittyvien palvelujen suunnittelussa. Kodin kokemisen kokonaisuus – käsite eri osioineen luo samalla mahdollisuuden tarkastella kodin kokemisen ulottuvuuksia niin yksilöllisinä kuin yhteisesti jaettuina merkityksinä, jolloin liikutaan yhtäaikaisesti yksilöllisen ja kollektiivisen kulttuuriperinnön risteymissä.
Tutkimustulos osoittaa kodeista kertomisen painottuvan arkisten elämäntapahtumien ja eri muutostilanteiden lähinnä kronologisesti etenevään kuvailuun, kokemuksellisuutta unohtamatta. Mallitarinoiden välityksellä piirtyy vahva kuva lapsuudenkodin erityisestä merkityksestä sekä kertojasukupolven elämänhistoriaan kytkeytyvistä selviytymistarinoista, joissa useiden muutto-jen myötä rakennetaan aina uudelleen kyseiseen elämäntilanteeseen soveltuvinta kotia. Kodin kokemisen kokonaisuus muodostuu ympäristösuhteiden sekä tunnesuhteiden tasapainon seitsemästä osiosta. Keskiöön nousevat omaehtoinen toimiminen ja oleminen turvallisessa ja tutussa sekä omaksi koetussa tilassa ja ympäristössä. Teoreettisena käsitteenä kodin kokemisen kokonaisuus ilmentää tiivistetysti kodin kokemisen ydintä suomalaisessa mielenmaisemassa. Ymmärrys inhimillisestä kokemusmaailmasta avaa uusia näkökulmia kodin kokemisen eri ulottuvuuksien vaikutusyhteyksistä ihmisten hyvinvoinnille. Käsitettä voidaan jatkokehittää mallintamalla uudenlaista viitekehystä niin koti- ja hoivapalvelujen opetussisältöjen kuin ikääntyvän väestönosan asumisen ja siihen liittyvien palvelujen suunnittelussa. Kodin kokemisen kokonaisuus – käsite eri osioineen luo samalla mahdollisuuden tarkastella kodin kokemisen ulottuvuuksia niin yksilöllisinä kuin yhteisesti jaettuina merkityksinä, jolloin liikutaan yhtäaikaisesti yksilöllisen ja kollektiivisen kulttuuriperinnön risteymissä.