Hoitotyöntekijöiden osaaminen ikääntyneiden hoitotyössä
Huusko, Satu (2020-04-29)
Hoitotyöntekijöiden osaaminen ikääntyneiden hoitotyössä
Huusko, Satu
(29.04.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051838224
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051838224
Tiivistelmä
Ikääntyneiden hoitotyö vaatii laaja-alaista osaamista (competence) kaikilta ikääntyneiden hoitotyöhön osallistuvilta hoitotyöntekijöiltä. Osaaminen ja sen oikeanlainen kohdentaminen varmistavat ikääntyneille tarpeenmukaisen hoidon sekä huolenpidon, sekä lisää hoitotyön turvallisuutta. Suomessa hoitotyöntekijöiden osaamista ikääntyneiden hoitotyössä on tutkittu varsin vähän, jonka vuoksi tarvittiin instrumentti, jolla voidaan arvioida ja mitata suomalaisten hoitotyöntekijöiden osaamista. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata ja analysoida ikääntyneiden hoitotyössä toimivien hoitotyöntekijöiden osaamista heidän itsensä arvioimana. Tutkimuksesta saatavan tiedon avulla voidaan tehdä päätelmiä osaamisen tasosta, osaamisen arvioinnista ja tarvittavan osaamisen kehittämisestä. Tutkimuksessa käytettiin Norjassa kehitettyä osaamisen itsearviointi-instrumenttia (NOP-CET), jossa kompetenssi määritellään tiedoiksi, taidoiksi ja henkilökohtaisiksi ominaispiirteiksi, joita tarvitaan toteutettaessa gerontologista hoitotyötä. Tutkimukseen osallistui yhden kaupungin hoitotyöntekijät (N=1805), jotka työskentelivät ikääntyneiden hoitotyössä. Vastausprosentti oli 7 (n=103). Tulokset analysoitiin SPSS-ohjelmalla tarkastelemalla muuttujien frekvenssijakaumia ja tunnuslukuja. Taustamuuttujien yhteyttä summamuuttujiin testattiin monen selittäjän varianssianalyyseillä. Sairaanhoitajilla oli eniten osaamista diabeteksen hoidosta. Vähäisintä osaaminen oli arvioitaessa hoitotoimenpiteitä, kun potilaalla/asiakkaalla oli oireita. Sairaanhoitajat suorittivat useimmin yleisiä hoitotoimenpiteitä, vähiten vaativampia hoitotoimenpiteitä. Sairaanhoitajat arvioivat yhteistyön kollegojen, esimiesten sekä lääkäreiden ja omaisten kanssa hyväksi ja sujuvaksi. Lähihoitajilla ja perushoitajilla eniten osaamista oli palliatiivisesta hoitotyöstä, vähiten akuuttihoidosta. Useimmin tehtiin potilaan arviointiin liittyviä toimenpiteitä, vaativia hoitotoimenpiteitä vähiten. Yhteistyö sairaanhoitajien kanssa koettiin positiiviseksi ja asenteet ikääntyneitä kohtaan olivat positiivisia. Yhteistyötä lääkäreiden ja omaisten kanssa tehtiin vähemmän. Ikääntyneiden hoitotyössä toimivien hoitotyöntekijöiden osaaminen on vaihtelevaa, mutta jokaisella on kuitenkin jonkin verran osaamista tutkituista osa-alueista. Erityistä huomiota tulee kiinnittää hoitotyöntekijöiden arviointiosaamiseen. Tutkimusaineiston pienuuden takia tulokset eivät ole yleistettävissä, mutta niitä voidaan pitää suuntaa antavina. Tutkimustuloksia voidaan käyttää osaamisen kehittämiseen ja johtamiseen. Nursing care of older people demands extensive competence from all health care workers who participate in care. Competence, and its right targeting, ensures the right kind of care and treatment and increases the safety of nursing care. The research about the competence of the nursing care personnel in older people care is limited in Finland. Therefore, it is important to have an instrument for the measurement the competence of Finnish nursing care personnel. The purpose of this study was to describe and analyze the competence in nursing care of older people, evaluated by nursing care personnel themselves. With the information about the results one can make conclusions about the level of competence, evaluation of the competence and developing the necessary competence. The study used a self-assessment competence instrument which was developed in Norway (NOP-CET). In this instrument competence was defined as knowledge, skills, and personal attributes, which all are needed in gerontological nursing care. The study involved nurses who worked in the care settings of older people (N=1805) from one city. The response rate was 7 (n=103). The results were analyzed with SPSS. Descriptive statistics, such as frequencies, percentages and means with standard deviations, were used. The associations of background variables with sum variables were analyzed by multivariate analysis of variance. Nurses had the most competence in the treatment of diabetes. Lower competence was evaluated in nursing procedures when patient/client had symptoms or impairment of well-being. Nurses performed general nursing procedures the most frequently and demanding nursing procedures the most rarely. Co-working with colleagues and supervisors were assessed good. Practical nurses had most competence in palliative care and least in acute care. Practical nurses performed patient evaluation most frequently and demanding nursing procedures rarely. Co-working with nurses was assessed as good. Practical nurses co-worked with doctors and patient’s next of kin rarely. The competence of nursing care personnel varies, but everyone has some competence in each area. Special attention should be paid on nursing care personnel competence assessment. The results of the study cannot be generalized because of the small sample, but it can be indicative. The results can be used in competence development, resource allocation and leading the competence of nursing care personnel.