Reilut ja rehelliset opettajat : Tutkimus suomalaisten opettajien luonteenvahvuuksista
Laine, Kasperi; Peltomaa, Tommi (2020-04-21)
Reilut ja rehelliset opettajat : Tutkimus suomalaisten opettajien luonteenvahvuuksista
Laine, Kasperi
Peltomaa, Tommi
(21.04.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051938331
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051938331
Tiivistelmä
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää suomalaisten opettajien
luonteenvahvuuksia. Tutkimuksessa vertailtiin nais- ja miesopettajia sekä
luokanopettajia ja käsityönopettajia. Saatuja tuloksia verrattiin myös
aikaisempien tutkimuksien tuloksiin. Tämän tutkimuksen tietoa voidaan
mahdollisesti hyödyntää tutkittaessa opettajien hyvinvointia ja oppilaiden
koulumenestystä. Aihe on tärkeä, sillä suomalaisten opettajien
luonteenvahvuuksista ei ole aikaisempaa tutkimusta. Tutkimuksen keskeiset
käsitteet ovat positiivinen psykologia, hyveet ja luonteenvahvuudet, VIA-luokittelu
sekä opettajankoulutus Suomessa.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä survey-tutkimuksena valmiilla VIA-testillä.
Tutkimuksen perusjoukoksi valikoituivat suomalaiset opettajat. Tutkimus
suoritettiin useasta havaintoyksiköstä samanaikaisesti, eli
poikkileikkausaineistona. Havaintoyksikköinä toimivat alakouluun ja
käsityönopetukseen keskittyvien Facebook-ryhmien jäsenenä olevat opettajat.
Facebook-ryhmistä kerättiin aineisto (n=151), jota analysoitiin tilastollisten
analyysien menetelmillä, keskiarvoanalyysillä ja ristiintaulukoinnilla. Tulosten
luotettavuutta tarkasteltiin t-testillä ja laskemalla keskiarvojen hajonnat.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että tässä otoksessa
suomalaisten opettajien yleisimmät luonteenvahvuudet ovat reiluus (sd = 0,58) ja
rehellisyys (sd = 0,63). Lisäksi kävi ilmi, että mies- ja naisopettajien
luonteenvahvuuksissa on eroja, kuten on myös käsityön- ja luokanopettajien
luonteenvahvuuksien välillä. Erot vaikuttavat aikaisempien tutkimusten
perusteella olevan osittain yhteydessä opettajan tehokkuuteen ja
työhyvinvointiin.
Tutkimus on suoritettu validoidulla kyselyllä, jolla on todettu olevan hyvä
reliabiliteetti ja validiteetti. Tässä tutkimuksessa tulosten merkitsevyys oli
kuitenkin monen luonteenvahvuuden kohdalla heikko, eli p-arvo oli yli 0,050.
Tutkimuksen aineistokoko oli kohtuullinen (n=151). Tutkimustuloksien pohjalta
voidaan jatkotutkimusaiheina selvittää, onko tehokkuus ja työhyvinvointi
yhteydessä toisiinsa opettajan ammatissa.
luonteenvahvuuksia. Tutkimuksessa vertailtiin nais- ja miesopettajia sekä
luokanopettajia ja käsityönopettajia. Saatuja tuloksia verrattiin myös
aikaisempien tutkimuksien tuloksiin. Tämän tutkimuksen tietoa voidaan
mahdollisesti hyödyntää tutkittaessa opettajien hyvinvointia ja oppilaiden
koulumenestystä. Aihe on tärkeä, sillä suomalaisten opettajien
luonteenvahvuuksista ei ole aikaisempaa tutkimusta. Tutkimuksen keskeiset
käsitteet ovat positiivinen psykologia, hyveet ja luonteenvahvuudet, VIA-luokittelu
sekä opettajankoulutus Suomessa.
Tutkimus toteutettiin määrällisenä survey-tutkimuksena valmiilla VIA-testillä.
Tutkimuksen perusjoukoksi valikoituivat suomalaiset opettajat. Tutkimus
suoritettiin useasta havaintoyksiköstä samanaikaisesti, eli
poikkileikkausaineistona. Havaintoyksikköinä toimivat alakouluun ja
käsityönopetukseen keskittyvien Facebook-ryhmien jäsenenä olevat opettajat.
Facebook-ryhmistä kerättiin aineisto (n=151), jota analysoitiin tilastollisten
analyysien menetelmillä, keskiarvoanalyysillä ja ristiintaulukoinnilla. Tulosten
luotettavuutta tarkasteltiin t-testillä ja laskemalla keskiarvojen hajonnat.
Tutkimuksen tulosten perusteella voidaan todeta, että tässä otoksessa
suomalaisten opettajien yleisimmät luonteenvahvuudet ovat reiluus (sd = 0,58) ja
rehellisyys (sd = 0,63). Lisäksi kävi ilmi, että mies- ja naisopettajien
luonteenvahvuuksissa on eroja, kuten on myös käsityön- ja luokanopettajien
luonteenvahvuuksien välillä. Erot vaikuttavat aikaisempien tutkimusten
perusteella olevan osittain yhteydessä opettajan tehokkuuteen ja
työhyvinvointiin.
Tutkimus on suoritettu validoidulla kyselyllä, jolla on todettu olevan hyvä
reliabiliteetti ja validiteetti. Tässä tutkimuksessa tulosten merkitsevyys oli
kuitenkin monen luonteenvahvuuden kohdalla heikko, eli p-arvo oli yli 0,050.
Tutkimuksen aineistokoko oli kohtuullinen (n=151). Tutkimustuloksien pohjalta
voidaan jatkotutkimusaiheina selvittää, onko tehokkuus ja työhyvinvointi
yhteydessä toisiinsa opettajan ammatissa.