Liikearvon arvonalentumislaskelmien tuomat haasteet : Organisaation ja tilintarkastajan näkökulmasta
Koivu, Eemeli (2020-04-29)
Liikearvon arvonalentumislaskelmien tuomat haasteet : Organisaation ja tilintarkastajan näkökulmasta
(29.04.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051938341
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051938341
Tiivistelmä
Tässä tutkielmassa tarkastellaan monimutkaiseksi ja ongelmalliseksi koettua liikearvon arvonalentumistestausta organisaation ja tilintarkastajan näkökulmasta. Vuosina 2004-2005 siirryttiin IFRS-standardeihin, jolloin organisaatioiden tulee suorittaa liikearvolle arvonalennustestaus. Huolimatta siitä, että IFRS-standardeihin siirryttiin jo yli 15 vuotta sitten, organisaatiot kokevat liikearvontestauksen hankalaksi ja monimutkaiseksi proses-siksi, koska laskelmien vaatima informaatio on löydettävissä ja määritettävissä organi-saation taloudellisten tapahtumien ulkopuolelta sekä liikearvontestausta ohjaavat stan-dardit koetaan tulkinnanvaraisiksi.
Liikearvon arvonalennustestausta on pyritty uudistamaan ja prosessia pyritään tuo-maan käytännönläheisemmäksi, jolloin liikearvon arvonalennustestausta koskeva tut-kielma koetaan tarpeelliseksi. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla. Haastateltaviksi valikoitui kaksi KHT tilintarkastajaa, IFRS-asiantuntija sekä pörssiyhtiön talousjohtaja, jotka edustivat eri nä-kökulmia ja joilla oli aiheesta monipuolisia näkemyksiä. Liikearvon arvonalennustes-tauksen tuomia ongelmia arviointiin Garbage Can -viitekehyksen avulla. Viitekehys kuvaa päätöksenteon problematiikkaa, jonka avulla voidaan tuoda esille miten eri on-gelmat, osallistujat ja vaihtoehdot vaikuttavat päätöksentekoon ja siten liikearvon rapor-tointiin.
Tutkimustulosten mukaan liikearvon arvonalennustestausta ohjaa johdon intressit ja organisaation taloudellinen suoriutuminen, joka on nähtävissä liikearvon määrään suh-teellisena kasvuna. Liikearvon arvonalennustestausprosessissa organisaatio kohtaa on-gelmia laskelmia tehdessään, standardien tulkinnassa ja eri osallistujien kesken. Liikear-vontestaukseen liittyvästä problematiikasta on osoitettavissa, että organisaatiot ikään kuin tiedostavat, miten niiden tulisi menetellä, jättäen kuitenkin asiat tekemättä. Tämä väistämättä johtaa mittausvirheiden esiintymiseen. Lisäksi organisaatiot eivät ole haluk-kaita ratkaisemaan ongelmia. Tästä johtuen liikearvo ja sen testaus on subjektiivinen näkemys tulevaisuudesta, sillä se vaatii tulkintaa ja omaisuuserän objektiivisuutta ei voida kyseenalaistaa. Tämä johtaa väistämättä liikearvon raportoinnin merkittävyyden, vertailukelpoisuuden ja luotettavuuden heikkenemiseen, jolloin myös raportoinnin laa-dun nähdään olevan heikolla tasolla.
Liikearvon arvonalennustestausta on pyritty uudistamaan ja prosessia pyritään tuo-maan käytännönläheisemmäksi, jolloin liikearvon arvonalennustestausta koskeva tut-kielma koetaan tarpeelliseksi. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena ja aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla. Haastateltaviksi valikoitui kaksi KHT tilintarkastajaa, IFRS-asiantuntija sekä pörssiyhtiön talousjohtaja, jotka edustivat eri nä-kökulmia ja joilla oli aiheesta monipuolisia näkemyksiä. Liikearvon arvonalennustes-tauksen tuomia ongelmia arviointiin Garbage Can -viitekehyksen avulla. Viitekehys kuvaa päätöksenteon problematiikkaa, jonka avulla voidaan tuoda esille miten eri on-gelmat, osallistujat ja vaihtoehdot vaikuttavat päätöksentekoon ja siten liikearvon rapor-tointiin.
Tutkimustulosten mukaan liikearvon arvonalennustestausta ohjaa johdon intressit ja organisaation taloudellinen suoriutuminen, joka on nähtävissä liikearvon määrään suh-teellisena kasvuna. Liikearvon arvonalennustestausprosessissa organisaatio kohtaa on-gelmia laskelmia tehdessään, standardien tulkinnassa ja eri osallistujien kesken. Liikear-vontestaukseen liittyvästä problematiikasta on osoitettavissa, että organisaatiot ikään kuin tiedostavat, miten niiden tulisi menetellä, jättäen kuitenkin asiat tekemättä. Tämä väistämättä johtaa mittausvirheiden esiintymiseen. Lisäksi organisaatiot eivät ole haluk-kaita ratkaisemaan ongelmia. Tästä johtuen liikearvo ja sen testaus on subjektiivinen näkemys tulevaisuudesta, sillä se vaatii tulkintaa ja omaisuuserän objektiivisuutta ei voida kyseenalaistaa. Tämä johtaa väistämättä liikearvon raportoinnin merkittävyyden, vertailukelpoisuuden ja luotettavuuden heikkenemiseen, jolloin myös raportoinnin laa-dun nähdään olevan heikolla tasolla.