Kotien ja kansakunnan menestykseksi : Perhe- ja kotitalousaate Kotilieden kotitalouskeskustelussa 1920-luvulla
Pesola, Kristiina (2020-04-24)
Kotien ja kansakunnan menestykseksi : Perhe- ja kotitalousaate Kotilieden kotitalouskeskustelussa 1920-luvulla
(24.04.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051938298
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020051938298
Tiivistelmä
Käsittelen tutkimuksessani perhe- ja kotitalousaatetta Kotilieden kotitalouskeskustelussa 1920-luvulla. Kotilieden ajama kotitalousaate pohjaa porvarilliselle perhekäsitykselle, jonka mukaan nainen ja mies täydensivät toisiaan. Nainen toimi kotona, yksityisessä elinpiirissä ja mies julkisessa. Kotitalousaatteen mukaan perhe oli kansakunnan rakentamisen perusyksikkö: pohja, jolle se rakennettiin.
Tutkin diskurssianalyysin avulla, miten 1920-luvun perheihanteen ajaminen näkyi Kotilieden kotitaloutta ja kotitalousopetusta koskevassa keskustelussa. Olen rajannut tutkimusaineistokseni Kotilieden kirjoituksista kotitalouskeskusteluun liittyvän kirjoittelun. Diskurssianalyysi tutkii kielen käyttöä ja siinä esiintyviä valtasuhteita. Aikakautensa suosituimpana naistenlehtenä Kotiliedellä oli valtaa vaikuttaa lukijoidensa kuvaan oikeanlaisesta perheestä. Kotilieden kirjoitukset käsittelevät laajasti perheen ja naiseuden ihanteita, kotitalouskoulutuksen ja kotitalouspolitiikan päämääriä ja tavoitteita.
Olen tutkimuksen tulosten perusteella päätellyt, että Kotiliesi ja sen taustalla toimivat kotitalousasianaiset ajoivat tuloksekkaasti porvarillista käsitystään yhteiskunnasta ja sen rakentamisesta. He kokivat perheenemännän työn tavallisten naisten kanavana vaikuttaa pitkäkestoisesti yhteiskunnan tasolla. Heidän mielestään naisten oli saatava tulevaan perheenemännän ammattiin kotitalousopetusta, jonka kautta perhekäsitys omaksuttiin. Kotilieden maailmassa perheenemännyys oli kutsumusammatti ja naisen yhteiskunnallinen tehtävä.
Kotiliedessä esiintyvä perheenemännän kuva oli uhrautuvaisen ahkera työnsankari, perheelleen omistautunut, järjestelmällinen, yhteiskunnallisesti valveutunut, jatkuvaan itsensä kehittämiseen pyrkivä ja lapsilleen omistautunut hoivaaja. Kotiliesi myöntää, että kyseessä oli ihanne. Kansantalouden ja -sivistyksen kohottamiseksi jokaisen naisen oli pyrittävä tekemään parhaansa ihanteen mukaisen kotitalouden saavuttamiseksi.
Tutkin diskurssianalyysin avulla, miten 1920-luvun perheihanteen ajaminen näkyi Kotilieden kotitaloutta ja kotitalousopetusta koskevassa keskustelussa. Olen rajannut tutkimusaineistokseni Kotilieden kirjoituksista kotitalouskeskusteluun liittyvän kirjoittelun. Diskurssianalyysi tutkii kielen käyttöä ja siinä esiintyviä valtasuhteita. Aikakautensa suosituimpana naistenlehtenä Kotiliedellä oli valtaa vaikuttaa lukijoidensa kuvaan oikeanlaisesta perheestä. Kotilieden kirjoitukset käsittelevät laajasti perheen ja naiseuden ihanteita, kotitalouskoulutuksen ja kotitalouspolitiikan päämääriä ja tavoitteita.
Olen tutkimuksen tulosten perusteella päätellyt, että Kotiliesi ja sen taustalla toimivat kotitalousasianaiset ajoivat tuloksekkaasti porvarillista käsitystään yhteiskunnasta ja sen rakentamisesta. He kokivat perheenemännän työn tavallisten naisten kanavana vaikuttaa pitkäkestoisesti yhteiskunnan tasolla. Heidän mielestään naisten oli saatava tulevaan perheenemännän ammattiin kotitalousopetusta, jonka kautta perhekäsitys omaksuttiin. Kotilieden maailmassa perheenemännyys oli kutsumusammatti ja naisen yhteiskunnallinen tehtävä.
Kotiliedessä esiintyvä perheenemännän kuva oli uhrautuvaisen ahkera työnsankari, perheelleen omistautunut, järjestelmällinen, yhteiskunnallisesti valveutunut, jatkuvaan itsensä kehittämiseen pyrkivä ja lapsilleen omistautunut hoivaaja. Kotiliesi myöntää, että kyseessä oli ihanne. Kansantalouden ja -sivistyksen kohottamiseksi jokaisen naisen oli pyrittävä tekemään parhaansa ihanteen mukaisen kotitalouden saavuttamiseksi.