Välikielen kautta käännetty - havaintoja käännöseroista
Mavroudis, Tarja (2020-04-16)
Välikielen kautta käännetty - havaintoja käännöseroista
Mavroudis, Tarja
(16.04.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052038522
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052038522
Tiivistelmä
Tarkastelen tässä tutkielmassa välikielen kautta kääntämisen vaikutusta käännökseen. Vertaan keskenään saman teoksen erikielisiä versioita: alkuperäistä nykykreikankielistä, saksannosta sekä saksannoksen pohjalta laadittua suomennosta. Tässä tapauksessa välikieli on saksa, koska suomennos perustuu siihen eikä alkuperäiseen tekstiin. Teos on kreikkalaisen filosofin ja kirjailijan Nikos Kazantzakiksen omaelämäkerrallinen teos Tilinteko El Grecolle, joka jäi hänen viimeisekseen.
Etsin käännöksistä eroja ja oletuksenani oli, että löytäisin erityisesti kulttuurisidonnaisia eroja. Luokittelen erot käytetyn käännösstrategian mukaisesti eli siten, onko kääntäjä pyrkinyt tekemään tekstistä mahdollisimman sujuvasti luettavaa (kotouttava käännösstrategia), vai onko hän säilyttänyt alkuperäistekstin mukaisia käsitteitä esimerkiksi rikastuttaakseen lukijan kulttuurista tuntemusta (vieraannuttava käännösstrategia).
Tutkimusmetodina on tekstivertailu ja tutkimusaineiston analyysimenetelmänä on laadullinen analyysi. Tekstien vertailu on tehty tekstiotantoina. Vertailun kohteena olevien kielten kieliopillisen erilaisuuden vuoksi olen jättänyt tutkimuksen ulkopuolelle lauserakenteisiin liittyvät erot.
Teoreettisena viitekehyksenä tälle tutkielmalle ovat käännöstieteen tutkijoiden Katharina Reissin ja Hans J. Vermeerin Saksassa 1970- ja 1980-luvuilla kehittämät käännösteoriat. Nämä teoriat sopivat paitsi perinteiseen käännöstutkimukseen, myös välikielen kautta kääntämisen tutkimukseen. Välikielen kautta kääntäminen on vasta hiljattain alkanut enenevässä määrin herättää kiinnostusta tutkijoiden keskuudessa. Julkaisujen määrä tästä aiheesta on lisääntynyt merkittävästi vuoden 2000 jälkeen.
Analysoituani tulokset havaitsin, ettei luokittelu pelkän kotouttavaan tai vieraannuttavan käännösstrategian perusteella ole niin yksiselitteistä kuin mitä tutkimusta aloittaessani oletin. Käännöseroja joka tapauksessa löytyi, mutta erot saattavat myös johtua siitä, että suomennos on tehty välikielen kautta. Tätäkin voidaan pohtia useasta näkökulmasta. Vaikuttimina olisivat ainakin kääntäjän oma kulttuuri ja se, kuinka hyvin hän tuntee alkuperäistä kulttuuria. Suomennosta ajatellen on etu, että saksannoksen laatija on syntyperältään kreikkalainen eli edustaa samaa kulttuuria kuin kirjailija.
Suurimmat havaitsemani käännöserot olivat tekstin kielellisiin vivahteisiin liittyvät erot.
Asiasanat: kääntäminen, välikieli, epäsuora kääntäminen, vieraannuttaminen
Etsin käännöksistä eroja ja oletuksenani oli, että löytäisin erityisesti kulttuurisidonnaisia eroja. Luokittelen erot käytetyn käännösstrategian mukaisesti eli siten, onko kääntäjä pyrkinyt tekemään tekstistä mahdollisimman sujuvasti luettavaa (kotouttava käännösstrategia), vai onko hän säilyttänyt alkuperäistekstin mukaisia käsitteitä esimerkiksi rikastuttaakseen lukijan kulttuurista tuntemusta (vieraannuttava käännösstrategia).
Tutkimusmetodina on tekstivertailu ja tutkimusaineiston analyysimenetelmänä on laadullinen analyysi. Tekstien vertailu on tehty tekstiotantoina. Vertailun kohteena olevien kielten kieliopillisen erilaisuuden vuoksi olen jättänyt tutkimuksen ulkopuolelle lauserakenteisiin liittyvät erot.
Teoreettisena viitekehyksenä tälle tutkielmalle ovat käännöstieteen tutkijoiden Katharina Reissin ja Hans J. Vermeerin Saksassa 1970- ja 1980-luvuilla kehittämät käännösteoriat. Nämä teoriat sopivat paitsi perinteiseen käännöstutkimukseen, myös välikielen kautta kääntämisen tutkimukseen. Välikielen kautta kääntäminen on vasta hiljattain alkanut enenevässä määrin herättää kiinnostusta tutkijoiden keskuudessa. Julkaisujen määrä tästä aiheesta on lisääntynyt merkittävästi vuoden 2000 jälkeen.
Analysoituani tulokset havaitsin, ettei luokittelu pelkän kotouttavaan tai vieraannuttavan käännösstrategian perusteella ole niin yksiselitteistä kuin mitä tutkimusta aloittaessani oletin. Käännöseroja joka tapauksessa löytyi, mutta erot saattavat myös johtua siitä, että suomennos on tehty välikielen kautta. Tätäkin voidaan pohtia useasta näkökulmasta. Vaikuttimina olisivat ainakin kääntäjän oma kulttuuri ja se, kuinka hyvin hän tuntee alkuperäistä kulttuuria. Suomennosta ajatellen on etu, että saksannoksen laatija on syntyperältään kreikkalainen eli edustaa samaa kulttuuria kuin kirjailija.
Suurimmat havaitsemani käännöserot olivat tekstin kielellisiin vivahteisiin liittyvät erot.
Asiasanat: kääntäminen, välikieli, epäsuora kääntäminen, vieraannuttaminen