Palkitsemisen vaikutukset henkilöstöön : Organisatorisen oikeudenmukaisuuden näkökulma
Halonen, Jaakko (2020-05-07)
Palkitsemisen vaikutukset henkilöstöön : Organisatorisen oikeudenmukaisuuden näkökulma
Halonen, Jaakko
(07.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
suljettu
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052538932
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052538932
Tiivistelmä
Palkitsemiseen liittyvää tutkimusta on tehty vuosikymmenten ajan, tarkoituksena löytää optimaalisia palkkiokeinoja ja selvittää niiden luomia positiivisia vaikutuksia henkilöstön toimintaan. Useat aiemmat tutkimukset osoittavat, että palkitsemisella on mahdollista saada aikaan monia positiivisia ilmiöitä, kuten motivaation kasvua ja syventynyttä sitoutumista organisaatioon. Näitä vaikutuksia on kuitenkin tutkittu pääasiassa määrällisen tutkimuksen keinoin, syventymättä yksilöiden henkilökohtaisiin kokemuksiin palkitsemisen vaikutusten taustalla. Tässä tutkielmassa halutaankin keskittyä juuri yksilöiden omien kokemusten tarkasteluun.
Palkitsemisen lisäksi edellä mainittuihin positiivisiin vaikutuksiin liittyy myös oikeudenmukaisuuden kokemuksia. Aiempi tutkimus osoittaa, että oikeudenmukaisuus mahdollistaa hyvin samankaltaisten ilmiöiden toteutumisen kuin toimiva palkitseminenkin. Tässä työssä hyödynnetäänkin palkitsemisen vaikutusten tarkastelussa organisatorisen oikeudenmukaisuuden teoreettista viitekehystä. Tarkoituksena on tutkia sitä, mikä on koetun reiluuden asema positiivisten vaikutusten syntymisessä. Jotta voidaan tarkastella palkitsemisen ja oikeudenmukaisuuden vaikutuksia, tutustutaan molempien aihealueiden teoriaan ja aiempaan tutkimustietoon. Lisäksi toteutettiin laadullinen tutkimus, jossa haastateltiin kuutta palkitsemisen kohteena tai suunnittelijana olevaa henkilöä.
Saatujen tulosten pohjalta voidaan todeta, että palkitsemisella ja oikeudenmukaisuudella on merkittävä vaikutus henkilöstön toimintaan. Tämä ilmenee selkeimmin työntekijöiden motivaatiossa, sitoutuneisuudessa, luottamuksessa sekä organisaation yhtenäisyydessä. Näiden havaintojen osalta tutkielman empiirinen osuus tuotti kokonaisuutta ajatellen samanlaisia tuloksia kuin aiempi kirjallisuuskin. Empiriassa korostuivat enemmän yksilöiden väliset erot, mutta myös aiemman kirjallisuuden yleisemmät havainnot olivat selvästi esillä. Molemmissa tunnistettiin hyvin suunnitellun palkitsemisjärjestelmän sekä reilun organisaation lisäävän työntekijän luomaa lisäarvoa monien vaikutusten kautta. Epäonnistunut palkitseminen tai yleinen epäoikeudenmukaisuus organisaatiossa voivat taas estää tämän lisäarvon syntymisen. Positiivisia vaikutuksia voidaan tutkielman perusteella saavuttaa, kun pyritään huomioimaan palkitsemisessa yhtäältä työntekijät yksilöinä, mutta samalla myös organisaatio kokonaisuutena. Lisäksi oikeudenmukaisten käytäntöjen soveltaminen vaikuttaa positiivisesti henkilöstöön. Erityisen merkittävään asemaan tämän tutkielman perusteella nousee työntekijöiden asianmukainen kohtelu ja kunnioittaminen, varsinkin pidemmällä aikavälillä. Tutkielman tärkein havainto
siis on, että oikeudenmukainen kohtelu ja työntekijöiden kannan huomioiva palkitseminen, voivat edistää monien positiivisten vaikutusten kautta henkilöstön suoriutumista työtehtävissä.
Palkitsemisen lisäksi edellä mainittuihin positiivisiin vaikutuksiin liittyy myös oikeudenmukaisuuden kokemuksia. Aiempi tutkimus osoittaa, että oikeudenmukaisuus mahdollistaa hyvin samankaltaisten ilmiöiden toteutumisen kuin toimiva palkitseminenkin. Tässä työssä hyödynnetäänkin palkitsemisen vaikutusten tarkastelussa organisatorisen oikeudenmukaisuuden teoreettista viitekehystä. Tarkoituksena on tutkia sitä, mikä on koetun reiluuden asema positiivisten vaikutusten syntymisessä. Jotta voidaan tarkastella palkitsemisen ja oikeudenmukaisuuden vaikutuksia, tutustutaan molempien aihealueiden teoriaan ja aiempaan tutkimustietoon. Lisäksi toteutettiin laadullinen tutkimus, jossa haastateltiin kuutta palkitsemisen kohteena tai suunnittelijana olevaa henkilöä.
Saatujen tulosten pohjalta voidaan todeta, että palkitsemisella ja oikeudenmukaisuudella on merkittävä vaikutus henkilöstön toimintaan. Tämä ilmenee selkeimmin työntekijöiden motivaatiossa, sitoutuneisuudessa, luottamuksessa sekä organisaation yhtenäisyydessä. Näiden havaintojen osalta tutkielman empiirinen osuus tuotti kokonaisuutta ajatellen samanlaisia tuloksia kuin aiempi kirjallisuuskin. Empiriassa korostuivat enemmän yksilöiden väliset erot, mutta myös aiemman kirjallisuuden yleisemmät havainnot olivat selvästi esillä. Molemmissa tunnistettiin hyvin suunnitellun palkitsemisjärjestelmän sekä reilun organisaation lisäävän työntekijän luomaa lisäarvoa monien vaikutusten kautta. Epäonnistunut palkitseminen tai yleinen epäoikeudenmukaisuus organisaatiossa voivat taas estää tämän lisäarvon syntymisen. Positiivisia vaikutuksia voidaan tutkielman perusteella saavuttaa, kun pyritään huomioimaan palkitsemisessa yhtäältä työntekijät yksilöinä, mutta samalla myös organisaatio kokonaisuutena. Lisäksi oikeudenmukaisten käytäntöjen soveltaminen vaikuttaa positiivisesti henkilöstöön. Erityisen merkittävään asemaan tämän tutkielman perusteella nousee työntekijöiden asianmukainen kohtelu ja kunnioittaminen, varsinkin pidemmällä aikavälillä. Tutkielman tärkein havainto
siis on, että oikeudenmukainen kohtelu ja työntekijöiden kannan huomioiva palkitseminen, voivat edistää monien positiivisten vaikutusten kautta henkilöstön suoriutumista työtehtävissä.