Luokanopettajien näkemyksiä positiivisesta pedagogiikasta ja sen yhteydestä luokkahenkeen ja työrauhaan
Seittenranta, Karoliina; Somela, Suvi (2020-05-07)
Luokanopettajien näkemyksiä positiivisesta pedagogiikasta ja sen yhteydestä luokkahenkeen ja työrauhaan
(07.05.2020)
Julkaisu on tekijänoikeussäännösten alainen. Teosta voi lukea ja tulostaa henkilökohtaista käyttöä varten. Käyttö kaupallisiin tarkoituksiin on kielletty.
avoin
Julkaisun pysyvä osoite on:
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052539047
https://urn.fi/URN:NBN:fi-fe2020052539047
Tiivistelmä
Tutkimuksessa kartoitettiin luokanopettajien näkemyksiä positiivisesta pedagogiikasta ja sen yhteydestä luokkahenkeen ja työrauhaan. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten positiivista pedagogiikkaa hyödynnetään suomalaisissa peruskouluissa ja millaisia hyötyjä ja haasteita sen käytössä havaitaan. Tutkimuksella pyrittiin saamaan tietoa positiivisen pedagogiikan käytön useudesta ja syistä sekä tilanteista, joissa luokanopettajat sitä käyttävät. Lisäksi pyrittiin selvittämään positiivisen pedagogiikan yhteyttä luokkahenkeen ja työrauhaan.
Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä, ja siihen osallistui 20 luokanopettajaa. Tutkittavilta edellytettiin luokanopettajan pätevyyttä, työskentelyä alakoulussa sekä säännöllistä positiivisen pedagogiikan käyttöä opetuksessa. Yli puolet tutkittavista oli käynyt positiivista pedagogiikkaa käsitteleviä tai aihetta sivuavia koulutuksia. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto analysoitiin hyödyntämällä aineisto- ja teorialähtöistä sisällönanalyysia.
Tulosten mukaan suurin osa tutkittavista käytti positiivista pedagogiikkaa opetuksessaan päivittäin tai jokaisella oppitunnilla. Positiivinen pedagogiikka näkyi kaikkien tutkittavien opetuksessa pedagogisina toimintatapoina. Lisäksi lähes kaikki tutkittavat sisällyttivät opetukseensa positiivisen pedagogiikan mukaisia aiheita. Yli puolet tutkittavista hyödynsi opetuksessaan myös positiivisen pedagogiikan mukaisia rutiineja ja opetusmenetelmiä. Tutkittavien raportoimat syyt positiivisen pedagogiikan käytölle liittyivät yksittäisten oppilaiden, opetusryhmän sekä opettajan hyvinvoinnin tukemiseen. Positiivisen pedagogiikan käyttötilanteet liittyivät haastavien tilanteiden selvittelyyn, koulun arkeen liittyviin tilanteisiin, opetustuokioihin ja teemaviikkoihin, arviointitilanteisiin sekä tutustumistilanteisiin. Lähes kaikki tutkittavat olivat havainneet positiivisella pedagogiikalla olevan yhteyttä opettamiensa ryhmien luokkahenkeen ja työrauhaan. Luokkahengen osaalueista suurin yhteys koettiin oppilaiden tyytyväisyyden lisääntymiseen luokassa. Työrauhan osalta suurin yhteys koettiin oppilaiden tunnepurkausten vähenemiseen luokassa.
Opettajien näkökulmasta tuloksia voidaan hyödyntää opetuksen ja oppilaan kohtaamisen kehittämisessä. Positiivisella pedagogiikalla voidaan tukea oppilaiden, opetusryhmien ja opettajan omaa hyvinvointia. Lisäksi positiivisesta pedagogiikasta voidaan löytää ratkaisuja luokkahenkeen ja työrauhaan liittyviin haasteisiin.
Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselynä, ja siihen osallistui 20 luokanopettajaa. Tutkittavilta edellytettiin luokanopettajan pätevyyttä, työskentelyä alakoulussa sekä säännöllistä positiivisen pedagogiikan käyttöä opetuksessa. Yli puolet tutkittavista oli käynyt positiivista pedagogiikkaa käsitteleviä tai aihetta sivuavia koulutuksia. Kvalitatiivisen tutkimuksen aineisto analysoitiin hyödyntämällä aineisto- ja teorialähtöistä sisällönanalyysia.
Tulosten mukaan suurin osa tutkittavista käytti positiivista pedagogiikkaa opetuksessaan päivittäin tai jokaisella oppitunnilla. Positiivinen pedagogiikka näkyi kaikkien tutkittavien opetuksessa pedagogisina toimintatapoina. Lisäksi lähes kaikki tutkittavat sisällyttivät opetukseensa positiivisen pedagogiikan mukaisia aiheita. Yli puolet tutkittavista hyödynsi opetuksessaan myös positiivisen pedagogiikan mukaisia rutiineja ja opetusmenetelmiä. Tutkittavien raportoimat syyt positiivisen pedagogiikan käytölle liittyivät yksittäisten oppilaiden, opetusryhmän sekä opettajan hyvinvoinnin tukemiseen. Positiivisen pedagogiikan käyttötilanteet liittyivät haastavien tilanteiden selvittelyyn, koulun arkeen liittyviin tilanteisiin, opetustuokioihin ja teemaviikkoihin, arviointitilanteisiin sekä tutustumistilanteisiin. Lähes kaikki tutkittavat olivat havainneet positiivisella pedagogiikalla olevan yhteyttä opettamiensa ryhmien luokkahenkeen ja työrauhaan. Luokkahengen osaalueista suurin yhteys koettiin oppilaiden tyytyväisyyden lisääntymiseen luokassa. Työrauhan osalta suurin yhteys koettiin oppilaiden tunnepurkausten vähenemiseen luokassa.
Opettajien näkökulmasta tuloksia voidaan hyödyntää opetuksen ja oppilaan kohtaamisen kehittämisessä. Positiivisella pedagogiikalla voidaan tukea oppilaiden, opetusryhmien ja opettajan omaa hyvinvointia. Lisäksi positiivisesta pedagogiikasta voidaan löytää ratkaisuja luokkahenkeen ja työrauhaan liittyviin haasteisiin.